15.1.2023

Pala tästä ja pala tosta

Muistan kuinka mulla oli blogi jonka nimi oli Elämää lasikaapissa. Sama termi on ollut olemassa aiemminkin. Ennen blogivuosia, ennen vuotta 2005. Koetin pukea sanoiksi sitä miten koen asiat toisinaan. Se on sitä kun näkee muut lasin takana mutta tunteet ja puheet yms. eivät välity kuten ne on tarkoittanut. Jotain jää puuttumaan tai vääristyy. Sama toimii toiseenkin suuntaan.

Välillä tulee olo että mä en pääse ulos sieltä. Ikinä. Mä en hirveesti arvosta ominaisuuksiani. Helposti uupuva yksilö jolla on harvoin motivaatiota ja virtaa tehdä mitään. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vähemmän pidän kenestäkään. Pitkään uskoin ihmisistä pelkkää hyvää tai ainakin tahdoin uskoa. Omien rajojen vetämistä ja EIn sanomista pitäisi opetella. Mä olen usein pyytelemässä anteeksi. Sekin vituttaa. Anteeksi että olen olemassa ja hengittelen tässä tätä samaa ilmaa ja kerroin mitä mieltä olen. Huhuhh.

 Ei näin. Ihmiset talloo sellaiset yksilöt. Tiedän sen kyllä.

Mietin lapsiani. Näen paljon samaa.

Veikko: Ei vierasta ketään, ei muista nimiä tai päivän tapahtumia (esim. mitä koulussa oli ruokana). Jää jumiin yksityiskohtiin, huono ajantaju, sosiaalisesti kömpelö eikä muista että muitakin on olemassa. Hankaluuksia toiminnanohjauksessa. Jää jumiin ilman aikuisen ohjausta jos kukaan ei ole kertomassa mitä pitää tehdä, menee asioiden ja musiikin sisään "kuplaan".

Voin allekirjoittaa jokaisen kohdan itse. Jäin myös jumiin ilman ohjeistuksia vaikka osasin kyllä mutta en päässyt eteenpäin kun ei kukaan sanonut. Löysin itseni kylästä ihan uppo-oudoilta ihmisiltä lapsena. Riitti että olin nähnyt kyseiset ihmiset samassa pihapiirissä ja tiesin missä he asuivat. Saatoin palata rimputtelemaan ovikelloa pari vuotta myöhemminkin kun muistin että "hei tuollahan asui se tuttu täti jonka luona söin joskus keksejä". Mun ajatusjatkumosta puuttui aika joka kului välissä. En muistanut asioita kun maleksin missä milloinkin, saattoi kadota reput ja vaatteet. En ollut kovinkaan sosiaalinen vaan elin pääni sisäistä maailmaa ja puuhasin omiani. Se oli monista outoa. Sosiaalinen kömpelyys on kestänyt näihin päiviin asti. Puhun avoimesti liikaa asioista joita muut ihmiset eivät välttämättä normaalisti jaa puolitutuille. Käsitys oikeasta ja väärästä on onneksi mennyt oikeille urille, se ei aina tainnut olla niin. Lapsena en osannut hävetä käytöstäni tai vierastamattomuuttani. Nykyisin vääristynyt ja korostunut häpeäntunne seuraa mihin menenkin. Kyllä musta edelleen tuntuu että muut katsovat pitkään ja ajattelevat että mussa on jotain outoa. Siitä ei voi olla välittämättä.

Halla: Kaikkiruokainen, omatoiminen, erittäin sosiaalinen, menee musiikin ja asioiden sisään "kuplaan", unohtelee paljon, on varautunut uusia ihmisiä kohtaan, ei osaa valehdella suoraan vaan jättää kertomatta, tuijottaa runsaasti omissa maailmoissaan, on hidas toisinaan, ei ajantajua, tunteellinen.

Ainoat asiat jotka eivät täsmää ovat sosiaalisuus ja varautuneisuus kun mietin itseäni lapsena.

Veikko on joustamattomampi asioista ja suorempi. Mustavalkoisempi. 

Mielenkiinnolla seuraan millaisia tyyppejä näistä kahdesta tulee.

11.1.2023

Vaikuttamisen juhlaa

Omituinen ajanjakso. Ajattelen asioita kokonaisuuksina, normaalisti nippelitietoina jotka eivät yhdisty. Viime aikoina pinnalle nousseita asioita ovat olleet manipulointi, lasten kasvaminen ja oman toiminnan miettiminen. 

Olin itse joskus manipuloinnille helppo kohde. Kiltti ja epävarma. Toisen paskaa käytöstä oli vaikea näyttää todeksi vaikka olisi iskenyt faktat pöytään. Minä olin syyllinen ja toinen uhri.

Keskustelut eivät johtaneet mihinkään vaan ne johdettiin harhaan asiasta. Niissä ei myöskään ollut johdonmukaisuutta. Suusta tulee niin paljon tekstiä jossa ei ole mitään järkeä, jos niistä joku vaikka iskisi epävarmuuteeni ja tekisin mitä toinen haluaa. Kerrotaan valitut palat ja vedetään raivarit kun saadaan kritiikkiä _edes_jostain_pienestä. Syyllistämistä, uhritumista, marttyyriutta, kysellään ihan konkreettisia todisteita. Sellaisesta ihmisestä on vaikea päästä eroon. Kun yrittää niin alkaa mielistely tai kerätään sääliä. Valehdellaan sairauksista tai halutaan tukea asiassa jota ei ole olemassa. Viime kädessä voi vaikka uhkailla itsemurhalla.

Moni ihminen pyrkii vaikuttamaan toisiin saadakseen haluamansa, mutta keinot eivät voi olla kyseenalaisia eikä siitä saisi aiheutua haittaa manipuloinnin kohteelle. Se on karkea jako. Epärehellisellä manipuloinnilla toimivat ihmiset pitää leikata elämästä pois heti.

Tuntuu järjettömältä kuunnella kuinka ihmiset menevät noihin temppuihin. Vaikka omaa kokemusta on. On helppo huudella laatikon ulkopuolelta että HEI, ÄLÄ USKO SITÄ SE HUIJAA. Kun toinen elää sen laatikon sisällä eikä löydä ulos.

Tiedän muutavan tosi mukavalta vaikuttavan ihmisen, mutta jokin asia ei täsmää. Ei ole täsmännyt alun alkaenkaan. Jälkikäteen on selvinnyt paljon epäjohdonmukaisia puheita ja kertomatta jättämisiä. Valikoidut palat valikoiduille ihmisille ja luotto siihen, että ihmiset eivät vaihda tietoja. Ei kiitos. Vaisto osui oikeaan.

3.1.2023

Maitooo

 Työpaikassani soi jokin ysäribiisi joka tarttuu heti. Pikainen googletus....

Bananarama- Every Shade of Blue


Miten mä en ole kuullut tätä aiemmin. Korvamatoa seuraavaksi viikoksi. 

Löysin Maitotilan josta saa ostaa maitoa omiin astioihin. Olen siis täysmaidon ystävä. Luomumaidossa on rasvakokkareita joista pidän erityisesti. Ja tadaa, kukaan ei varmasti halua kyseistä maitoa. Se ei häviä kaapista itsestään. Ei sen tartte olla luomua tai mitään muutakaan erityismerkinnöillä varustettua. Riittää että sitä ei ole homogenoitu ja rasva on tallessa. Pidin aikanaan tinkimaidosta, mutta sitä ei ole saanut enää kaupoista. Ja just puhuin eilen asiakkaan kanssa maidosta. Hän on nähnyt ajan kun maito tuli lehmästä käyttöön. Samaa puhui äitini. Kiteellä oli lehmiä. Lypsyn jälkeen maito meni alumiinitonkkiin eli maitohinkkeihin. Niitä säilytettiin kaivossa. Kannen ja astian suuaukon väliin laitettiin paperia. En pidä täysmaitoa tai tinkimaitoa minään terveysjuomana mutta vettä saa hanastakin. Se on henkilökohtainen makuasia. Kermaa en sentäs juo :D


Pala tästä ja pala tosta

Muistan kuinka mulla oli blogi jonka nimi oli Elämää lasikaapissa. Sama termi on ollut olemassa aiemminkin. Ennen blogivuosia, ennen vuotta ...