23.6.2018
Projekteja
Projekteja. Sain korjattua pussilakanoita sekä ommeltua pyyhkeisiin uudet pitimet revenneiden tilalle. Tein kananmunan kuorista jauhetta jota aion käyttää kalkkilisänä. Pistin Wilfan pyörimään ja kantta avatessa sieltä nousi valkoinen rikinkatkuinen usva. Ihan kuin tomusokeria. Nyt kun kyseinen kone taas taloudesta löytyy niin kaikkea kivaa projektia olisi. Pähkinämaitoja, jauhoja, Hefua. Hiustenlähtöön en ole löytänyt lääkettä mutta jos kumminkin pitäisi huolta jäljellä olevista karvoista. En tiedä onko vika Forssan vedessä vai miksi musta tuntuu että mikään shampoo ei toimi kuten ennen. Kalkkia täällä vedessä ainakin on ihan hirveästi. Tukka ei ole tuntunut omalta enää aikoihin. Olen hoitanut päänahkaa ja hiuksia Khadin amla hiusöljyllä, ei peseydy pois millään vaan tukka killuu öljyssä. Tein kokeeksi öljyhoidon avokille jolla on hento hiuslaatu ja aika kuiva. Pesun jälkeen tukasta oli karvaisuus hävinnyt ja oli sileä mutta ei öljyisen sileä kuten minulle käy. Mietin että jos mä käytän liian raskaita hoitoaineita siihen nähden mikä hiusteni kunto on. Jos en tarvitsisikaan yhtään hoitoainetta. Vain etikkahuuhde lopuksi ja ihan tippa jätettävää hoitoainetta latvoihin. Tai legendaarista Bonacuren latvasuojaa. Kasvijauheshampoo kokeilu puuttuu vielä kokeiltavien listalta. Kesällä voi pestä tukkaa vaikka saippualla eikä päänahka siitä suutu, syksyn tullen asia on aivan eri. Tuntuu että kasvoja ja päänahkaa kiristää kun ajattelenkin pesemistä tai vettä.
Aamuhetki
Paras hetki päivässä, aamukahvi nenän edessä. Silloin olen varmaan skarpeimmillani. Ulkona paistaa aurinko, näyttää hyvältä. Bongasin Misshan BB-voiteita Cittarista muutama viikko sitten. Positiivinen yllätys ^_^ Käytin aikoinaan sävyä #13 molemmista voiteista. Signature Real Completesta (pinkki tuubi) ja Perfect Coverista (punainen tuubi) Siirryin niihin aikoihin luonnonkosmetiikkaan joten en tullut hankkineeksi uusia. Nyt kun kosmetiikan käyttöni on taas laajentunut hieman synteettisenkin puolelle ostin tuubin kokeeksi. Ihan yhtä hyvää kuin muistin, sävyni olikin nyt nro #27 Honey Beige. Selkeästi lämmin ja kellertävä sävy. Ei sovi kovinkaan vaalealle. Toivottavasti saatavuus laajenee myös Signature Real Completeen. Kokeilin myös ensi kertaa korealaista kangaskasvonaamiota. Misshan etananaamiosta jää iholle kiva tuntu, kostea. Real Solution Trylagenista en huomannut mitään kuin vähän kihelmöintiä. Pohdin kuinka paljon roskaa tulee kertakäyttöisistä kangasnaamioista, ei hyvä. Tankoiluharrarstus on lähtenyt orastavasti käyntiin, työn alla on kehonhallinta ja voimankäyttö. Tuntuu että ilman niitä en pysty tekemään juuri mitään. En pitämään asentoja enkä nostamaan itseäni halutusti. Tai vaihtamaan asentoa hallitusti.
Tänä vuonna Natural High Healing jää väliin. Liian kallis, liikaa väkeä, eikä se tarjoa mulle juurikaan mitään. Ysäriöveri oli festarin kohokohta mutta päätettiin sitten että lähdetään mahdollisesti We Love festareille. Oon jo niin fiiliksissä ja toivon että päästäisi lähtemään. Ysäri on vaan aina sellainen joka nostaa fiiliksen. Tykkäsin ysäristä jo teini-ikäisenä ja parikymppisenä. Tosin mä en saanut kuunnella sitä juurikaan sillä verukkeella että "Mä oon elänyt ton vaiheen jo, ei jaksa". Mutta enpä mä silloin saanut tehdä juuri mitään muutakaan. Lipoa persettä ja näyttää edustavalta. Vaikka tapahtuneesta ihmissuhteesta on kymmenen vuotta niin silti mulle kasvaa sarvet päähän yhä kaikesta mitä kyseinen suhde piti sisällään. Moni asia nousee pintaan tänäkin päivänä.
Koti-ikävä. Eikä sitä helpota että katson myytäviä ja vuokrattavia asuntoja Heinolasta. Hiustenlähtö jatkuu. Se alkoi viime keväänä ja jatkuu edelleen. Kohta ei ole mitään jäljellä.
Tänä vuonna Natural High Healing jää väliin. Liian kallis, liikaa väkeä, eikä se tarjoa mulle juurikaan mitään. Ysäriöveri oli festarin kohokohta mutta päätettiin sitten että lähdetään mahdollisesti We Love festareille. Oon jo niin fiiliksissä ja toivon että päästäisi lähtemään. Ysäri on vaan aina sellainen joka nostaa fiiliksen. Tykkäsin ysäristä jo teini-ikäisenä ja parikymppisenä. Tosin mä en saanut kuunnella sitä juurikaan sillä verukkeella että "Mä oon elänyt ton vaiheen jo, ei jaksa". Mutta enpä mä silloin saanut tehdä juuri mitään muutakaan. Lipoa persettä ja näyttää edustavalta. Vaikka tapahtuneesta ihmissuhteesta on kymmenen vuotta niin silti mulle kasvaa sarvet päähän yhä kaikesta mitä kyseinen suhde piti sisällään. Moni asia nousee pintaan tänäkin päivänä.
Koti-ikävä. Eikä sitä helpota että katson myytäviä ja vuokrattavia asuntoja Heinolasta. Hiustenlähtö jatkuu. Se alkoi viime keväänä ja jatkuu edelleen. Kohta ei ole mitään jäljellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Mielen melankoliaa
Mä olen varmaan sellainen syntymäkänkkäränkkä. Vitutuskäyrä aina vähän koholla tai ärtynyt. Syitä on lukuisia, eikä se ole muuttunut niistä ...
-
Ei mitään uutta. Ikuinen väsymys painaa. Maailmassa on asiat vinksallaan jos ihmiset unelmoivat hiljaisesta ja rauhallisesta elämästä. Eikö ...
-
Sumuverho on poissa, se päänsisäinen. Tai siis tavallaan on. Muuton jälkeen sain energiaa jota odotin pitkään. Ihan omituista. Joko kevät el...
-
No eipä kauaa nokka tuhissut. Jäbä oli ilmeisesti pitkään hereillä kun koisasin tyytyväisenä vieressä koska nukahti sitten kun itse heräsin ...