30.7.2014

Ei mee kuten viimeksi

Edellinen raskaus sujui kuin suoraan oppikirjoista. Samoin ei ei taideta mennä tällä kertaa. Viikkoja oli kasassa 28+1 kun alkoi supistella. Ei kivuliaasti, mutta säännöllisesti. Loppua ei näkynyt vuorokaudenkaan jälkeen. Kävin päksissä näytillä ja yöllä uudelleen kun jatkuivat vaan. Sain lääkettä ja jäin yöksi tarkkailuun. Aamulla jatkuivat, mutta asettuivat kumminkin. Sain päättää jäänkö sinne vai tulenko kotiin vuodelepoon. Kotiin tulin ja 5.8 on kontrollikäynti. Toivottavasti saan myös silloin tulla takaisin. Levolla supparit ovat pysyneet kurissa, toinen huolenaiheeni on lyhentynyt kanava ja laskeutunut vauva. Toivottavasti lantioon laskeutuminen ei provosoi supistuksia jatkumaan jos alkavat taas. Olisi kiva pitää vauva mukana vielä vähintään 2kuukautta.

20.7.2014

Viiraa

Kissa on ollut kateissa kolme viikkoa. Näköhavaintoja on, mutta silti en ole nähnyt itse karvaakaan kissasta katoamisen jälkeen. Loukku ei auta, huutelu ei auta, tuntuu että mikään ei auta. On ihan mieletön säkä että saisin kissani takaisin. En edes halua ajatella mahdollisia kärsimyksiä. Ilman ruokaa kissa pärjää, mutta entäs vesi? Näillä helteillä nestehukan mahdollisuus on suuri. Ja jos kissa kärsii tai tekee kuolemaa niin se koittaa piiloutua. Pinna on muutenkin alkanut taas kiristyä uhkaavasti. Väsymys ja ahdas olo tekee tehtäväänsä, mut nehän on vaan tekosyitä kiukkuun. Eikös vaan? Nostan hattua yksinhuoltajille ja vielä enemmän sellaisille yksinhuoltajille jotka eivät saa lapsiaan mihinkään hoitoon--edes joskus. Miten hermo kestää? Kuvia olisi ollut kiva laittaa kirppislöydöistä, mutta yllätysyllätys, tästä läävästä ei löydä mitään. Kameran piuha on kadonnut kuin pieru saharaan. Löysin Finelin Kehrä kahvipannun viidellätoista eurolla. Väriltään punainen ja mallia vauvapannu (0,6l) Ei ihan priima, mutta erittäin siisti. Sisältä valkoinen eikä kolhuja, kannessa puolen sentin lommo reunassa, ei kumminkaan mene läpi asti. Täytyy pestä huolella koska kyllähän tuossa kaffet ja teet keittelee. Veikkaan että myyjä ei ole tiennyt mitä myy, hintalapussa luki vain emalipannu. Tänä kesänä olen tehnyt rusketusennätyksen, ja viimekesäisen kärytyksen takia varmaan tarttuukin tänä kesänä paremmin. Eikä väri ole oranssi.

3.7.2014

Katoamisia

Kissa livahti rappuun ja sitä kautta ulos. Neljä päivää surua, turhautumista ja odottelua. Sekä päätöntä juoksentelua lähialueen metsissä. Paskinta on ettei voi tehdä asialle mitään sen jälkeen kun katoamisilmoitukset on jaettu. Kissan hakeminen metsästä on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Ei jälkeäkään. Enkä mä jaksa enää mahani ja kipeiden jalkojeni kanssa päivystää ulkona jos vaikka näkyisi jossain. Koitan vielä loukuttaa kisua lähimetsästä ja mahdollisesti ilmoittaa vanhoihin asuinpaikkohini jos kissa on hakeutunut "kotiin". Saman tien varrellahan nämä kaikki ovat ja tähän uuteen paikkaan muutettiin vasta muutama kuukausi sitten. Suru alkaa pikkuhiljaa vaihtua suuttumukseksi ja pettymyksiksi, mutta ei se muuta sitä että haluan kissani kotiin. Kaiken päälle yletön raskausväsymys ja kiukutteleva pikkupoika joka vaatisi myös huomiota osakseen. Mutta kun en mä jaksa, koko pakka on mennyt sekaisin kissan takia. Olen jotenkin lamaantunut eikä arki pyöri samaan malliin. Kohta kaikki kynnetkin on taas syöty, no kerkesiväthän ne olla muutaman kuukauden rauhassa muuton jälkeen.

Monitoimimies

Vitkuttelin hakeutumista tutkittavaksi. Ensi kerraksi vien psykologille sukupuun, sekä vauvakirjani. Sukupuusta pitää erotella suvun monitoi...