30.8.2022

Kun ei taaskaan kuulu mihinkään

Se on jännä tunne, kun tuntuu ettei kuulu mihinkään. Sellainen pettymys tai jotain, kun huomaa  että ihmiset ympärillä eivät syty samalla tavoin, kuin itse syttyy asioista. Innostus kuitataan vaivaantuneella katseella ja jatketaan omia toimia. Tai hapahkolla kommentilla.

Sen huomaa, kun puhuu jollekin joka on mukana heti täysillä siinä jutussa jota kerron. Ja ymmärtää mistä mä puhun ja sen intensiteetin. Käden liikkeet tulee molemmille ja ilmeet mukana. Se on parasta.

Niissä ihmisissä on ystäväpotentiaalia. Kun kemiat kohtaa, mut niin käy harvoin.

Niiden ihmisten seurassa tuntuu siltä, että joku muukin katsoo tätä maailmaa samanlaisten lasien läpi.

21.8.2022

Aromit taas kohdillaan

Luulen että hajuaistini koronan sairastamisen jälkeen on palannut täyteen teräänsä. Viimeisen puolitoista viikkoa on haissut niin omituiselle. Sairastin koronan muistaakseni helmikuussa  2022, jonka seurauksena menetin hajuaistini. Kyllä se palautui  alle kuukaudessa, mutta ei näköjään kokonaan.

Pikkuhousunsuojahyllyn lähellä nenä huutaa hoosiannaa ja tulee päänsärky.  Ihmisistä lähtee krapulan, lian ja hien haju (ei kaikista tietenkään),  sekä hiustuotteiden ja hajuvesien coktail. Kaupungissa leijuu tehtaan haju koko ajan. Jostain tulee oksennuksen haju.

Kotona avataan juustonaksu ja sipsipussi, tuoksu leijuu nenään ja hyvä ettei tule oksennus. Silti käsi menee pussiin :D

Tavallaan tämä on aika hauskaa, tavallaa hirveää.

Olihan mulla jotain mielessä

Normaali ajatusvirta. Aamukahvin aikana kirjasin ylös asioita jotka kävivät mielessä tälle päivälle. Ideat ponnahtelevat .Tässähän ei ole edes kaikki vaan satunnaisia poimintoja,  lisää tulee koko ajan.

Saunan pesu

Auton imurointi

Käyminen Puutarha Toivossa

Käyminen Hietalan Tilalla

Hiusten kihartaminen ja kihartimen lainaaminen

Soittaminen/viestin laittaminen vanhoille työkavereille

Kaverilla kyläily

Verhojen lyhentäminen

Pyykin pesu

Äidillä kyläily

Kirppiksellä käyminen

Mehun tekeminen

Avainten teettäminen ja avainten nimilappujen ostaminen

Nokkosten keruureissu

Ajelureissu Kouvolaan Maijulle

Cittarissa käyminen

Tokmannilla käyminen

Tarvikekeskuksessa käyminen

Pakastimen sulattaminen

Hiusvärien toimittaminen Stellalle

Näiden ponnahtelujen lisäksi on ajatuksia ystävyyssuhteista ja ajatuksia elämästä,  päässä soi joku biisikin samalla. Päivän päätteeksi olen luultavasti saanut koneellisen pyykkiä pestyä vaikka aikomus oli kyllä muutakin tehdä. Mutta harhautuminen muihin juttuihin syö aikaa ihan liikaa.

On vaikeaa olla harhautumatta tekemään muuta, jotain sellaista jonka voisi tehdä heti. Ajatusvirta  aiheuttaa harhailevaa tekemistä ja kaikki  jää kesken kun uusi asia tulee mieleen.  Vaihtoehtoisesti istun jossain syöden kynsiä ja annan ajatusvirran kuljettaa. Mut aina on niin vaikea olla läsnä kun pää on täynnä ajatuksia.

Stimulanttilääkitys vaimentaa ajatukset. Niitä tulee päähän johdonmukaisesti eikä tekeminen ole säntäilyä, saan  poimittua virrasta olennaisia ja tärkeitä hoidettavia asioita ennenkuin ne hukkuvat seuraavan ajatuksen alle.


19.8.2022

Syyskuulumisia

En edes muistanut miltä tuntuu kun töihin on kiva mennä. Mieli on kevyempi. Toki työ on yksitoikkoisempaa, mutta yllän suoritukseen joka on perfektionistiselle päälleni riittävän hyvä. En koe enää mielistelypaineita kuten nuorena. Ystävällisyys ja hyvä mieli tulevat luonnostaan ja se on aitoa. Toki aina ei jaksa, mutta silloinkin voi olla ystävällinen. Musta tuntuu että nuorena olin niin hapan ja niin teennäinen, joka asia oli evvk.

Vaikka olen huono lukemaan ihmisiä, niin joistain ihmisistä  lähtee huonot vibat heti. Teennäinen ja sellainen vilpittömyys puuttuu. Sitä on vaikea selittää. Tällä hetkellä töissä kenestäkään ei lähde sellaista. Yllätyin siitä että moni nuorempi työkaveri kuvittelee ikäni alkavan kakkosella. Voin kaivaa halukkaille kuvan itsestäni Cittarin arkistoista, jossa ikäni alkaa kakkosella oikeasti.

Tarina menee kutakuinkin niin, että kerron olleeni  poissa kymmenen vuotta Citymarketista ja että jäin  perhevapaille, opiskelin ammatin ja olin muualla töissä useamman vuoden. Ensimmäinen kysymys on että miten vanha sä oikein oot? :D

Olen huomannut että sukupolviero alkaa olla liian iso kun kymmenen vuoden ikäero ylittyy. En  käsitä mistä kaksikymppiset puhuvat, eivätkä he tiedä mistä minä puhun. Alkaa ikäluokka joka ei tiedä manuaalisesta ajasta mitään. Olen väliinputoajasukupolvea joka on nähnyt molempia aikoja. Kun olin pieni meillähän ei ollut edes telkkaria tai lankapuhelinta.

Kaikenkaikkiaan mulla on olo, että palasin kotiin <3 Harmi että mä en voinut ottaa työkavereita Tokmannilta mukaan.

Tässä on ollut aika hektistä muutoin. Oli eräs asuntopalo jonka jälkiä siivoilimme lähes 1,5kk. Remppaamista, putsaamista, raivaamista kahden perheen voimin. Oli  hyvin erilainen kesä.

Concerta on pitänyt mielen tasaisena, ei innostuspuuskia, ei ostelua tylsyyteen. Motivaatio on  tasaisempaa, vaikka väsyttää aina vaan lääkityksenkin läpi. Riippuu kyllä paljon päivästä. Outoa kun päässä on vain muutama ajatus sen sekamelskan sijasta.

Muuttotintti

Aika lentää tästäkin pesästä. Aikomukset asua tässä, kunnes lapset muuttavat kotoa, meni metsään. Kiikareihin ilmestyi edullisempi asunto, k...