9.5.2024

Taas lapioitavaa

Se on kummaa huomata kuinka ympäristössä tapahtuvat asiat triggeröivät ahdistusta. Mulla on kyky skannata ihmisten käytöstä/eleitä liiankin herkästi. Se liittyy ehkäpä perheessäni esiintyneeseen runsaaseen alkoholinkäyttöön ja arvaamattomuuteen. Koska tunnen ihmiset joiden kanssa elän, osaan kertoa mitä tapahtuu seuraavaksi. Moni ei edes huomaa oman käytöksensä kaavoja. Virhearvioita tulee tietyistä asioista, koska luen niitä vääristyneesti.

Hiljaisuus parisuhteessa on mun päässä aina huono juttu. Näen sen mustan pilven joka alkaa kasaantua ja kohta alkaa syyllistäminen ja tenttaaminen. Tulee ahdistus ja ajatuspyörä pyörii, onneksi jo nykyisin ei enää pyöri sellaisesta tavallisesta arjen hiljaisuudesta. Hiljaisuus voi olla muutakin kuin tuleva paskamyrsky. Huonompi päivä, mielessä on oma ajatuskuplansa tai murheita.

Toinen skenaario on se että yövirkku puoliso menee sänkyyn aikaisin, eikä sano mitään. Ensimmäinen hälytyskello. Menen perässä, koska on normaali nukkumaanmenoaikani. Tiedän että puoliso ei nuku, mutta ei myöskään sano mitään. On painostava hiljaisuus. Mun paniikkinappula on pohjassa siinä vaiheessa, koska kaikki merkit viittaavat siihen, että asiat ovat vinossa. Todellisuudessa kaikki on hyvin, enkä ole huomannut yhtä puuttuvaa asiaa. Puolisoni on levollinen, ei syvään huokaileva ja koko ajan kylkeä kääntävä ihmisrötkö. Onneksi siihen auttaa, kun sanoo että mulla on nyt vähän vainikset.Onko sulla kaikki hyvin? Ja asia on loppuun käsitelty.

Elämässäni oli kauan sitten kausi kun asioita puitiin sängyssä, siinä vaiheessa kun olin nukahtamassa. Paskaa tuli yhtäkkiä niskaan kun oli nukahtamassa.

Homma meni kutakuinkin näin: Mykkäkoulua koko päivä, kysyttäessä ei mikään vaivaa. Normaalia aikaisemmin sänkyyn. Kun koitan saada unta, toinen huokailee dramaattisesti ja kääntelee kylkeä levottomasti. Kysyttäessä ei mikään vaivaa. Kunnes sitten olen nukahtamassa, niin alkaa tenttaaminen vieraissa käymisestä ja siitä miksi menee niin kauan kaupassa ja miksi olen poistanut kännykästäni viestejä yms. kyttäämispaskaa. Riita on pystyssä ja yöunet poissa.

Toisaalta pidän tätä osittain miestapana. Mielipaha tuodaan sänkyyn. Nukkumaan käydessä huokaillaan syvään ja pyöritään levottomasti. Toivotaan että puoliso huomaa jonkin olevan pielessä. Olen kuullut samanlaisia tarinoita myös muilta.

Olen huomannut myös, että tosi monelle hiljaisuus parisuhteessa on huono asia. Mä olen ollut aina aika vähäpuheinen. Puuhaan omiani, luen kirjaa tai olen poissaoleva, koska pää tuottaa ajatusrallia ja olen siellä mukana. Näkyy tyhjän tuijottamisena. Puoliso turhautuu kun ei saa mitään irti, tentataan miks mä en sano mitään ja oikuttelua kun on kuvitelma, että mun hiljaisuuteni on vihaisuutta. Tai suunnittelen vähintään eroa tai olen syyllisen oloinen hiljaisuudessani. Mua selkeästi vaivaa jokin kun olen hiljaa. Onneksi nämä ovat mennyttä elämää ja saan olla hiljaa koska se on mulle ominaista.

Välillä myös tulee ahdistusta siitä että puoliso testaa minua. Reaktiokalastelua. Sitäkin on tehty. Että tahallaan käyttäydytään välinpitämättömästi tai annetaan väärää tietoa. esim.yllättävät vapaapäivät jätetään kertomatta (olinhan saattanut sopia jotain epäilyttävää), jos pääsee aiemmin töistä niin ei kerrota (mahdollisuus saada rysän päältä kiinni) tai sitten voi suorittaa pistokokeita työpaikalle jeejee. Ei voi luottaa puolison käytökseen, vaan on epäilys, että siinä piilee huonot tarkoitusperät.

Villen kanssa on lähes 15 vuotta takana ja olen aina voinut luottaa vilpittömyyteen. Siihen että mua ei testata huvikseen eikä kytätä. Pystyn ohittamaan triggereitä tietyn verran,mutta jos niitä tulee samaan tilanteeseen liittyen liikaa, niin mielessäni vahvistuu että kaikki on pielessä. Ville on varmasti saanut mun harhaisista ajatelmista paljon turhaa paskaa niskaansa. Ainakin niillä kerroilla, kun en ole osannut sanoa että nyt pyörii sontapallo. Psykoosit tulille vai miten se menikään :D

Mä luin Henriikka Rönkkösen Rakkausshokkihoito-kirjan ja tunnistin itseni. Se sai ajattelemaan taas näitä juttuja. Kun luulin että kyttääminen oli se isoin tekijä miksi ahdistun tai paniikki alkaa hiipiä. Kun toinen on hiljaa tai on sanonut jotain väärällä äänensävyllä niin alkaa ajatuspyörä pyöriä. Ero on valmis ja riita.


Mielen melankoliaa

Mä olen varmaan sellainen syntymäkänkkäränkkä. Vitutuskäyrä aina vähän koholla tai ärtynyt. Syitä on lukuisia, eikä se ole muuttunut niistä ...