20.8.2023

Alza Oros patentti

Tiesin kyllä, että adhd-lääkkeissä on ollut saatavuusongelmia. Sen kummempaa miettimättä. Sitten jostain tuli kipinä ja jäin looppaamaan ajatuksiin. Kaivelin. Ei kelvannut selitys että kysyntä on kasvanut. Concertaa on ollut saatavilla hyvin nihkeästi, samoin rinnakkaisvalmisteita. Löysin artikkeleita joissa Janssen-Cilag (Concertan valmistaja) on ilmoittanut että valmistus loppuu. Luettuani aikani erilaisia artikkeleita ja uutisia niin tiivistän asian näin: Concertan valmistus jatkuu kyllä, mutta valmistaja luopuu Alza Oros-patentin käytöstä. Se vaikuttaa siihen, kuinka lääkeaine vapautuu pilleristä. Patentin alaisissa pillereissä lukee Alza, uusissa ei lue mitään. Mikään muu adhd-valmiste ei käytä Alza Oros-patenttia.

Saa nähdä kuinka kriittinen patentin poisto on, koska se on erottanut Concertan edukseen muista rinnakkaisvalmisteista. Ainakin omakohtaisesti voin sanoa että rinnakkaisvalmisteesta tulee alkuun helposti huono olo, eli vaikuttaa liikaa liian nopeasti. Ne joille Concerta on sopinut, ei välttämättä sovikaan enää.

Ja jos ymmärsin oikein, Jenkeissä vakuutusyhtiöt pudottivat Concertan korvattavien listalta pois koska valmiste on liian kallis. Kun patentin poistaa niin ta-daa, valmistus on halvempaa ja kas, se onkin taas korvattavien listalla. Raha puhuu.

Concertaa käytetään paljon niin asiakaskunta on jo luotu. Ihmiset ovat myös merkkiuskollisia. Seuraan kuinka tilanne kehittyy.

12.8.2023

Parru perseessä

Muistan yllättävän vähän asioita sen jälkeen kun täytin 25. Voi oikeasti jo sanoa että kymmenen vuotta on kadonnut johonkin pimiöön. En tiedä paraneeko tilanne muistamisen kannalta ennalleen.

Erkaantuminen läheisistä syvenee. Yhteiset asiat, muistot sekä se jokin punainen lanka joka meitä on yhdistänyt on lähestulkoon olematon. Ei minusta tunnu enää että puhumme samoista asioista. Minulla ei ole ollut pitkään aikaan mitään sanottavaa tai asioita joita olisin halunnut jakaa. En ole surullinen siitä että ihmissuhteet hiipuvat pois. Ne tuovat velvollisuuksia jollain tapaa. Myös työ, parisuhde ja moni muu elämän osa-alue tuovat velvollisuuksia. Jostain syystä sosiaalisten suhteiden velvollisuudet tuntuvat minusta eniten raskailta. En osaa sanoa koska uteliaisuuteni muita ihmisiä kohtaan lakkasi.

Saattaahan se olla niinkin että aiemmin helppoja ystävyyssuhteita varjostavat nykyisin aikuiselämän murheet. Ne ovat raskaampia kuin teinidraamat. Ilo on kadonnut. Muistot olivat kalliita ja niitä oli kiva puida, mutta ne hiipuvat mielestäni ja niiden tärkeys on kadonnut. Jaoin muistoja ihmisille aikani mutta ne hiipuvat. Enkä usko että monikaan jaksaa välittää vanhoista asioista.

Vakavuuden parru kasvaa perseessäni. Tosin kun tällä pallolla kulkee ja seuraa ihmisten toimintaa niin vähemmästäkin hymy hyytyy. Luulin että kun laitan lääkityksen tauolle niin huumori löytää takaisin elämääni ja minusta tulee taas spede.

Ei. Parin viime vuoden aikana pääni sisällä on tapahtunut jokin prosessi. Olen vakavoitunut enkä halua enää jakaa asioita. Ehkäpä ne turhat asiat alkavat karsiutua pois itsestään. Niinkuin somen käyttö.


3.8.2023

Lässyä

On fyysistä ja psyykkistä väsymystä. Mulla tuntuu olevan jatkuvasti sitä psyykkistä, kroppa jaksaisi kyllä mutta päässä ei tapahdu mitään. On vain väsymys ja ärtymys. Työni on psyykkisesti kuormittavaa. Taustahälyisessä myymälässä olet läsnä kassalla ja puhut ihmisten kanssa. Jotenkin en ajatellut sen olevan raskasta kun enhän mä sinänsä tee siinä mitään raskasta. Kun sosiaalinen kiintiö täyttyy niin ei jaksa olla ihmisten kanssa edes kotona. Olen ratkaissut asian ilmoittamalla että omaa rauhaa kiitos ja mennyt lukemaan kirjaa tms.loppupäiväksi. Ei kännykän selaamista koska sekin kuormittaa. Olen koittanut rajoittaa päämäärätöntä selailua koska se kuormittaa ja vie aikaa. Se on tuottanut tulosta. Aikaa vapautuu enemmän eikä pää ole täynnä epämääräistä mössöä ja mielikuvia. Harhakuva on siinä, että kun on olevinaan rennosti sohvalla hörppimässä kahvia ja selailemassa puhelinta, niin todellisuudessa aivot eivät saa tekemättömyyttä ja tylsyyttä. Kuormituskierre on valmis kun siitä tulee tapa joka käänteessä. Kun selaamisella täytetään ne pienetkin luppohetket.

Palaan siihen sosiaalisen kiintiön täyttymiseen. Tarvitsen yksinoloa riittävästi muutoin minusta tulee hyvin ikävä ihminen. Kun kaipaan omaa tilaa läheiset varmaan haistavat sen. Puhelin soi usein ja viestiä tulee, kotona pyörii karuselli "Kato mua, kato mua, kato mua" " Arvaa mitä, arvaa mitä, arvaa mitä?" Kaikki ovat kyljessä kiinni vaatimuksineen, muuttuvat huomionkipeiksi.  Läsnäolon vaatimus tuntuu niillä hetkillä ihan ylivoimaiselta. Eikä sitä tarvitse edes sanoa ääneen, ihminen puhuu myös kehonkielellä ja pienillä eleillä. Liikaa.

Olen kyllä sosiaalinen mutta se on ihan päivästä kiinni. Tänään on energiaa, huomenna ei olekaan sitten koko päivänä.

Aikoinaan Linkin Park oli kova juttu mulle. Hybrid Theory (2000) ja Meteora (2003). Lyriikat osui ja upposi puhumattakaan musiikista itsestään. Sitten tipuin siitä junasta.  Radiosta soi Linkin Park yks päivä, mutta biisi oli ihan vieras. Jotain tosi tuttua siinä kuitenkin oli. Kävi ilmi että se oli "uutta" materiaalia. Meteorasta julkaistiin 20-vuotis juhlajulkaisu ja se sisältää demoja sekä biisejä jotka jätettiin Meteoralta pois.

Ja jostain syystä musiikin avulla saan sanoitettua asioita itsestäni. Joistain biiseistä tulee muuten vain hyvät vibat, joistain tulee heti joku ihminen mieleen.

Olisi joskus vähemmän raskasta jos ei tajuaisi kuinka tämä maailma toimii. Tuntuu että ihminen on tarkoitus saada ostamaan. Se on vain pieni pala kokonaisuutta, siis raha ja ostaminen. Tuntuu että mä en toisinaan haluaisi elää tällaisessa maailmassa ja miksi mä toin lapset tänne vaikka ne eivät pyytäneet. Kuulostaa oikeasti kliseeltä mutta välillä tuntuu että maailman paska ja murheet tuntuu omilla harteilla vaikka en olekaan siitä vastuussa. Kyseenalaistaminen voisi joskus myös huutaa pienemmällä volyymilla mun päässä. Sit jos joku kehtaa valittaa siitä että kassan maksupääte toimii vähän hitaalla ni mulla palaa käpy. Heti. Mut hei ihanaa että jollain on elämässä asiat niin hyvin että se on iso murhe. Sama pätee lausahdukseen että "sulla ei oo varmaan elämässä ollut koskaan vaikeeta kun oot aina niin hyvällä tuulella ja ilonen"  Ihminen piilottaa, heittää vitsiä ja masentuneetkin osaa nauraa. Leikitään normaalia, tiiäks.

Ja kyllä, mä valitan paljon vaikka mulla on asiat hyvin. Liittyy lähinnä ihmisten toimintaan.


Taas lapioitavaa

Se on kummaa huomata kuinka ympäristössä tapahtuvat asiat triggeröivät ahdistusta. Mulla on kyky skannata ihmisten käytöstä/eleitä liiankin ...