21.3.2020

Siivousta ja ajatuksia elämästä

Inhoan pölyä, tahroja. Sellaista nuhruisuutta. Sotkua. Valitettavasti todellisuus ja mieleni siisteys eivät kohtaa. Se ei kohdannut yksin asuessani, ei parisuhteessa eikä perhe-elämässä. Kykyni hoitaa siivous loppuun on huono, koska jään hinkkaamaan nurkkia ja olen liian tarkka. Se vie aikaa ja sitä ei ole kun arki pitäisi hoitaa muutenkin. Ja se tärkein: kykyni pitää siisteyttä yllä on ihan olematon. Kuten muillakin perheessä olevilla. Tuloksena on kestokaaos, mutta sillä erotuksella että nurkkiin ei kasaannu romu ja pöly. Siivoan taulujen ja lamppujen päällyksiä, pyyhin ovet ja seinänpielet. Koska hyvin usein seinissä on kohtia joihin ihminen huomaamattaan koskaa vuodesta toiseen. Siihen tulee harmaa kohta tai näkyy sormenjälkiä. Tämä Korona-aikahan on siivousneurootikoille ihan unelma-aikaa. Tosin mulla ei ole tapana vetää kaikkia pintoja desinfiointiaineella. Kyse on siis näkyvästä liasta minulle. Ei bakteerikammosta tai puhtaudesta mikrobitasolla. Sellainen ei ole mun mielestä tervettä. Eikä ainakaan tee terveeksi. Joku mainitsi joskus että nuorena oli aikaa mutta ei rahaa.Aikuisena on rahaa, mutta ei aikaa. Pitää paikkansa. Minulla ei parikymppisenä ollut halua kehittää itseäni, eikä harrastaa mitään. Mä en muista että olisin halunnut tehdä mitään. Lojuin. Vietin sosiaalista elämää, kävin töissä suorittamassa päivän että pääsisi kotiin lojumaan tai ryyppäämään mikäli vapaata oli. Olin kyllä tyytymätön tilanteeseen silloin mutta saattoi suurilta osin johtua siitä että ei ollut mitään tavoitetta elämässä. Edes pientä. Sama tilanne on nyt, käyn töissä mutta elämää täyttää muut asiat ja jostain löytyi halu kehittää itseään. Harrastuksen kautta, tiedon kautta jne. Uteliaisuus on kantava voima.

7.3.2020

Projektia

Hiusprojektia. Hennalla värjäämistä on takana vuodesta 2003. Tällä hetkellä väri on tumma punaruskea joka on aurinkossa viininpunainen. Tavoitteena olisi sellainen kuparinpunainen ja tiedän sen olevan mahdollista koska hiukseni ovat luonnostaan aika vaaleat. Olen käsitellyt pituuksia ja latvoja Garnierin vaalennussuihkeella. Se vaalentaa hiusta hennavärin alla, ei poista hennaa. Samoin värinpoisto ei pura hennaa mihinkään, siinä ei ole aineita jotka reagoisivat värinpoiston kanssa kuten normaalissa hiusvärissä. Vaalennussuihkeen valitsin koska sen vaalennusteho on mieto, eikä tarvitse pelätä että yhtäkkiä osa hiuksistani on räikeän oranssia ja osaa tummempaa. Vaalentaa 1 asteen. Aion jatkossa värjätä tyveä cassia/henna sekoituksella suhteessa 65g/35g. Tulee olemaan pitkä tie koska tummempaa osaa hiuksista ei voi loputtomasti vaalentaa, eikä siitä tule tyven kanssa täysin samanväristä koskaan. Joten ainoa tapa on värjätä juurikasvua seoksella ja odottaa että tummempi osio on kasvanut pois. Hiuksilla on pituutta rapiat 110cm joten katsellaan tuleeko tästä mitään :D Enhän edes tiedä sopiiko se kuparin värinen. Kalkkilaivan kapteeneille se usein sopii mutta mä tipuin siitä laivasta joitain vuosia sitten.Toistaiseksi hiukset eivät ole kärsineet vaalennuksesta, mutta olen muhittanut tukkaa kookosöljyllä ennen vaalennuskäsittelyä ja käyttänyt hiusnaamiota jnejne. Veikkaan myös hiuslaatuni kestävän aika hyvin koska se on luonnostaan lasimainen ja sileä eikä siihen tunnu imeytyvän mikään aine ilman lämpöä.

Monitoimimies

Vitkuttelin hakeutumista tutkittavaksi. Ensi kerraksi vien psykologille sukupuun, sekä vauvakirjani. Sukupuusta pitää erotella suvun monitoi...