30.5.2021

Aikafiksaatio

Minulla on jokin fiksaatio vanhoihin asioihin, muistoihin. Ne voivat olla omia tai ne voivat olla jonkun toisen. Imen tietoa siitä millaista on ollut joskus. Olen kiinnostunut nuorisokulttuurista 70, 80 ja 90-luvulla. Tämä muistojen haaliminen alkoi kun olin teini-ikäinen. Muistelin alkuun lapsuuttani, vaikka olin itsekin lapsi. Kuuntelin teininä mielelläni  vanhempien ihmisten muistoja siitä, millaista oli olla lapsi ja nuori. En tiedä vaikuttiko tämä fiksaatio miesvalintoihini, seurustelin joka kerta lähes 10 vuotta vanhempien kanssa. Vai oliko pelkkää sattumaa, kukapa sen tietää. Mutta heille oli kertynyt tarinoita jo siitä ajasta jota itse elin parhaillaan. Omanikäiset elivät samaa elämää kuin minä, samassa ajassa, eikä siinä ollut mitään jännää. Tämä pätee ainoastaan ihmisiin jotka ovat minua vanhempia, viisi vuottakin riittää ratkaisevasti muuttamaan kokemusta siitä millaista on ollut olla nuorisoa. 

Nyt olen jo sen verran vanha että minulla itselläni on muistoja kerrottavana. Pidän toki edelleen minua vanhempien ihmisten tarinoista. Minä elän nostalgiasta, rakastan vanhoja mainoksia, 2000-luvun alun vaatteita, musiikkia vuoteen 2005. 

Elän myös vahvasti nenäni kautta, tuoksut tuovat muistoja. Kevät, sade, märkä asfaltti ja siinä eri vivahteita mullasta ja kastemadoista. Leikattu nurmi ja kaksitahtibensiinin tuoksu, moottorisahauksen haju, näitä riittää. Koen usein että kukaan ei jaa tätä sisäistä maailmaani. Tulee olo monesti, että "taasko se kaivelee jotain vanhoja?" Mutta se on mukavaa, enkä aio lopettaa sitä.

24.5.2021

Ei lähde tämä(kään) päivä

 Tänään ei lähde. Pää on väsynyt, kroppa ei niinkään. Ajatuksia kaikesta kivasta olisi mutta en saa tartuttua mihinkään. En vain jaksa. Raivostuttaa että väsyttää yleensä 80% kaikesta ajasta.  Tiesin sen heti aamulla että tänään ei jaksa. Sen tietää siitä ettei jaksa nousta, vaikka normaalisti jaksan aamuisin nousta ilman ongelmaa, ja virta  loppuu klo 12 jälkeen. Tänään jaksan muodostaa ajatuksia, mutta en niitä teoiksi. Turhauttaa. Vatsaongelmat vaivaavat. Taidan siirtyä syömään auringonvaloa, siitä ei ainakaan vatsa suutu.Sekin turhauttaa koska mulla ei ole ollut ruuan kanssa ongelmia juuri koskaan. Nyt tuntuu ettei tarvitse kuin katsoa ruoka-aineita niin alkaa kuplia.

Ihan paska päivä. Onneksi on vapaapäivä.

Positiivisia asioita. On hiljaista ja saan olla yksin. Hetken. Kissa hurisee, sillä on paksut karvajalat joissa käpälät leipovat ilmaa.

17.5.2021

Liian väsynyt

Väsyttää. Heräsin liian aikaisin kun en laittanut kelloa oikein soimaan. Sitä on tapahtunut viime aikoina usein. Tosin viime kertoina se soi liian myöhään ja tuli kiire. Menen keittämään kahvia. Maidot on juotu, ei ole metukkaa. Se tietää lapsille aamupalatonta aamua. Toinen ei syö leipää jos ei ole metukkaa, sitä asiaa ei voi kiertää tai maanitella muuksi. Eikä pakottaa. Kokeiltu on. Puuroa ei ole ilman maitoa.

Miksi aina on jollain tasolla väsynyt. Musta olis kiva tehdä kaikkea ja haluaisinkin, mutta joko psyyke tai kroppa ei kestä. Jostain kumpuaa ahdistus. Olisin tehnyt pihahommia eilen, mutta kun syke vähän nousee niin alkaa tuntua epämiellyttävälle, sellainen jännitysahdistus tai adrenaliinin tunne tulee rintakehään. Sama tulee jos on paljon meteliä. Nousee se jännitysahdistus. Siitä ahdistuksesta tulle hiki. Alkaa turhauttaa kun kroppa ja pää elää omiaan eikä itse voi siihen vaikuttaa. Tätä on ollut ennenkin ja tiedän että se johtuu riittämättömästä levosta. Pitäisi olla tekemättä mitään ja ajattelematta tekemistä. Aikoinaan kroppa alkoi ilmoittelemaan vasta kun homma oli niin pitkällä etten enää saanut unta. Jännityskohtaukset, säpsähtelyt ja hikoilut tulivat yöllä ja pahensivat kierrettä.

Saan sen aikaan myös liialla kahvinjuonnilla, mutta nyt juon maksimissaan kaksi kuppia päivässä.

15.5.2021

Ajatuksia elämässä valmistumisesta

 Lueskelin netistä uusavuttomuudesta. Jotenki silmiin osui lause maailman muuttumisesta.

Ennen oli valmis työhön ja muuhunkin elämään jo 16-vuotiaana. Nykyisin joutuu opiskelemaan lähes kolmikymppiseksi ollakseen edes vähän valmis tässä elämässä. En tiedä miten asia liittyy uusavuttomuuteen. Lause kiteyttää hyvin mun omia ajatuksia. Ennen riitti kun osasi perusasiat taloudenpidossa ja koulutuspohjaa ei tarvinnut olla kuin erikoisaloille. Nykyisin ihmiset eivät osaa pitää taloutta ja ovat uusavuttomia kun kaikki on  tehty niin helpoksi. Perusasiat ovat hukassa. Pitkät opinnot toimivat jonkinlaisena statussymbolina, kuinka valmis on tässä elämässä.

8.5.2021

Ei ole virtaa

Mistähän sais virtaa ja motivaatiota tehdä yhtään mitään. Vähän harmittaa etten jaksa vapaapäivinä tehdä mitään. Ajatuksia on mutta ei irtoa voimia tehdä. Jos imuroisi. Ysärikupla on tänään vahva. Eihän tässä maailmassa ole muuta kuin ysäri. Voisin katsoa telkkarista loputtomiin vanhoja mainoksia.

Vähän sellainen päivä, että raavin kasaan ajatuksia sieltä ja täältä. Niistä ei muodostu järkevää kokonaisuutta. Ei tunnu kivalta.

Pohdin ystävyyttä. Sekin on häilyvää. 20 vuotta häviää savuna ilmaan ihan tuosta vain. Se on nähty kerran. Ja tuntuu että mä näen sen nyt toisenkin kerran. Mutta ihan rehellisesti en usko että olisi enää mitään sanottavaakaan. Ajat muuttuu ja elämäntilanne. Kiinnostuksen kohteet. Ystävät jäävät kun perhe astuu kuvaan, siis joillain. En voi yleistää. Minulle niin ei käynyt. Vaikka oli perhe niin oli myös ystävät ja aikaa. Mutta se ei toiminutkaan toisinpäin. Koen jääneeni yksin.

Ihmisillä on sosiaalinen tarve. Minulla se on pieni. Työ täyttää sosiaalisen tarpeen ja ylikin. Väsyn enkä halua nähdä ketään kun en jaksa. Toisilla sen täyttää puoliso ja työ. Joku täyttää sen olemalla liikkeessä jatkuvasti eikä silti väsy. 

Olen myös turhautunut ja väsynyt tähän maailmaan.  Siihen millaiseksi se on mennyt. Pitäisi olla nopea joka asiassa. Kaiken pitää olla tehokasta ja suorituksen optimaalinen. Minulla oli ihmisvihaa nuorempana. Luulin että se olisi kadonnut. Mutta eihän se ole. Johtuukohan se erakkoluonteesta vai itsekkyydestä.

5.5.2021

Eniten vituttaa kaikki

Silloin kun Eniten Vituttaa Kaikki. Syy lienee väsymyksessä. Just vetäisin kevyet yhdeksän tunnit unet, mut silti väsyttää. Niitä päiviä kun puolison naama ärsyttää jo siitä syystä että se hengittää täällä samaa ilmaa. Tiskivuori, pyykkivuori, roskat nurkissa, keskeneräiset projektit. Kaikki hommat seisoo. Käyrä nousee siitäkin kun katsoo ikkunasta ulos ja näkee ihmisten dataavan kävellessään ja autoa ajaessa. Datalaite asuu naaman edessä lapsillakin. Kaikilla. Musta tuntuu että joka helkkarin elävä olento elää jossain nykyajan datakuplassa eikä edes tässä maailmassa. Se ei ole tervettä. Mä olen niin turhautunut siihen että on mahdollisuus elää päivästä toiseen olematta täällä. Vihainen. Tekis mieli lyödä.

Ja se että toinen lorvii himassa päivästä toiseen, eikä datakuplansa takia saa asioita aikaiseksi. En mä ole mikään saatanan sirkuksen tirehtööri joka kertoo joka hetki mitä pitäisi tehdä. Siltä tuntuu. Sirkukselta ja tirehtööriltä. Lapsista huolehtiminen ja niiden ohjeistaminen on ok, ei aikuisen ihmisen.

1.5.2021

Hiusten kasvu hidastuu

Hiukset eivät enää kasva, kulmakarvat eivät enää kasva. Mitkään karvat eivät enää kasva. Ei ole hiustenlähtöä, mutta luonnollisesti lähteneiden tilalle ei joko kasva uutta, tai kasvaa hyvin hitaasti. En tajua mistä se voisi johtua. Ennen hiukset kasvoivat n 1,5cm kuukaudessa, nyt värjäyksestä on kuukausi ja juurikasvua on hädintuskin havaittavissa. Sitä on ehkä 0,5cm. Säärien ajelun jälkeen sänkeä ei ilmesty kuin vasta viikon jälkeen kun ennen siihen meni kaksi päivää. Tämä on kestänyt jo sen verran pitkään että olen kiinnittänyt asiaan huomiota. Rautalisän ja piin yms. syömisestä ei ole ollut mitään apua. En tiedä ovatko vatsaoireet liitoksissa asiaan kun lähes kaikesta tulee maha kipeäksi tai vatsa menee sekaisin. En usko että mitään ruuan imeytymishäiriötä on koska laihtumista ei ole, päinvastoin. Asia ei tunnu niin vakavalta että ottaisin yhteyttä lääkäriin, kyseessä on kumminkin vain karvankasvun hidastuminen hiuksia myöten. Voihan se olla että olen vain tulossa "vanhaksi".



Sitten hennailuasiaa. Olen facessa hiusten kasvivärjäysryhmässä. Olen ollut myös muissa hennailuun liittyvissä ryhmissä. Moni kysyy mikä on punaisin henna, millä saa kuparin sävyä jne jne. Noh, omasta kokemuksesta voin sanoa että kaikki hennalaadut näyttävät omassa päässäni samalta. Yhtä punaruskeilta. Eroa sävyyn on tuonut ainoastaan huonolaatuisuus tai cassiaan sekoittaminen.

Löysin aika hyvän testitupsuvärjäys-postauksen. Testissä oli käytetty kuutta erilaista hennaa samanvärisiin testitupsuihin. Hennat oli valmistettu samoissa olosuhteissa ja vaikutusaika oli kaikissa sama. Lopuksi hiustupsut oli letitetty yhteen. Mistään ei voi nähdä selkeää sävyeroa eri hennojen välillä. Joten voisin väittää että erot ovat niin hiuksenhienoja että niitä ei edes huomaa.

Käytetyt hennalaadut olivat: 

Bulk Rajasthani (2018), Organic Rajasthani (2018), Red Raj (2018) , Jamila (2018), Moroccan (2018), Yemini (2016)

 

Monitoimimies

Vitkuttelin hakeutumista tutkittavaksi. Ensi kerraksi vien psykologille sukupuun, sekä vauvakirjani. Sukupuusta pitää erotella suvun monitoi...