Omituinen ajanjakso. Ajattelen asioita kokonaisuuksina, normaalisti nippelitietoina jotka eivät yhdisty. Viime aikoina pinnalle nousseita asioita ovat olleet manipulointi, lasten kasvaminen ja oman toiminnan miettiminen.
Olin itse joskus manipuloinnille helppo kohde. Kiltti ja epävarma. Toisen paskaa käytöstä oli vaikea näyttää todeksi vaikka olisi iskenyt faktat pöytään. Minä olin syyllinen ja toinen uhri.
Keskustelut eivät johtaneet mihinkään vaan ne johdettiin harhaan asiasta. Niissä ei myöskään ollut johdonmukaisuutta. Suusta tulee niin paljon tekstiä jossa ei ole mitään järkeä, jos niistä joku vaikka iskisi epävarmuuteeni ja tekisin mitä toinen haluaa. Kerrotaan valitut palat ja vedetään raivarit kun saadaan kritiikkiä _edes_jostain_pienestä. Syyllistämistä, uhritumista, marttyyriutta, kysellään ihan konkreettisia todisteita. Sellaisesta ihmisestä on vaikea päästä eroon. Kun yrittää niin alkaa mielistely tai kerätään sääliä. Valehdellaan sairauksista tai halutaan tukea asiassa jota ei ole olemassa. Viime kädessä voi vaikka uhkailla itsemurhalla.
Moni ihminen pyrkii vaikuttamaan toisiin saadakseen haluamansa, mutta keinot eivät voi olla kyseenalaisia eikä siitä saisi aiheutua haittaa manipuloinnin kohteelle. Se on karkea jako. Epärehellisellä manipuloinnilla toimivat ihmiset pitää leikata elämästä pois heti.
Tuntuu järjettömältä kuunnella kuinka ihmiset menevät noihin temppuihin. Vaikka omaa kokemusta on. On helppo huudella laatikon ulkopuolelta että HEI, ÄLÄ USKO SITÄ SE HUIJAA. Kun toinen elää sen laatikon sisällä eikä löydä ulos.
Tiedän muutavan tosi mukavalta vaikuttavan ihmisen, mutta jokin asia ei täsmää. Ei ole täsmännyt alun alkaenkaan. Jälkikäteen on selvinnyt paljon epäjohdonmukaisia puheita ja kertomatta jättämisiä. Valikoidut palat valikoiduille ihmisille ja luotto siihen, että ihmiset eivät vaihda tietoja. Ei kiitos. Vaisto osui oikeaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti