21.6.2021

Nakerruksen makua

Kaipaan ehkä vanhoja paikallisia tarinoita. Lainasin myös Heinolan perinneseutukirjan jossa tarinat menevät 30-luvulle ja vanhempaan aikaan.

Kävimme lasten kanssa kylpylässä. Pääskysiä oli kiva seurata, niistä lähtee kesän ääni, pulputusta ja sirkutusta. Kaipaan käen kukuntaa, se on ääni jota en ole kuullut vuosiin. Se kuuluu ehdottomasti kesään. Samoin kiiltomadot. Luulin joskus 2002, että oli kännykkä heinikossa mutta se paljastui kiiltomadoksi. Jänniä otuksia.

Ihmiset löytävät parisuhteen ja yhteydenpito loppuu siihen. Ihmiset saavat lapsia, yhteydenpito loppuu siihen. Huomasin omalta osaltani sen että aikanaan perheellistymiseni karsi yhteydenottoja, vaikka sanoin että pyytäkää mukaan ja soitelkaa.

En koe että aikanaan parisuhde tai lapset olisivat muuttaneet suhtautumistani ystäviini. En lakannut soittelemasta vaikka löysin Villen,  enkä silloin kun lapset syntyivät. Valitettavasti asia ei toiminut toisinpäin. Ystävyyssuhteiden ylläpito vaatii energiaa ja hiukkasen aikaa, jos koen että se on usein yksipuolista, niin lakkaan pitämästä yhteyttä. Ystävyys on kahden ihmisen välistä, ei sen pitäisi olla yksipuolista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruokakärpänen

Kesäloma on luksusta. Ei tarvi ahnehtia tekemistä, koska aina voi tehdä huomenna eikä aika lopu heti. On varaa siirtää päivällä tai kahdella...