Mä mietin millainen olisi työpaikka jossa olisin parhaimmillani.
Ehkäpä sellainen, joka liittyisi aiheeseen josta jaksan kiinnostua loputtomiin. Ja joka ottaisi huomioon olemattomat ajanhallintakykyni. Vaihtelevuutta ja rutiinia tasapainossa, yksityiskohtia. Aikapuitteet sellaiset että voin hoitaa työni hyvin. Ei edes "riittävän hyvin" koska se ei ole tarpeeksi.
Mä en oikein arvosta sitä, että joka paikassa imetään työntekijöistä kaikki mehut irti maksimihyödyllä. Keppiä tulee jos et ole tarpeeksi tehokas. Paperilla on laskettu tarkkaan puitteet joihin täytyy päästä. Ne ovat harvemmin realistisia koska ihminen ei ole kone.
Minulla sakkaa muisti ja ajanhallinta sekä asioiden priorisointi. Mä en yksinkertaisesti kykene sellaiseen tahtiin jota vaaditaan. Kapasiteetti ei riitä, kun ei se riitä normiaivoisellakaan. Enkä mä näe asioiden tärkeysjärjestystä itsestään, mä en vain hahmota sitä.
Ajanhallinta oli ongelma kosmetologiksi opiskellessani, oli se muutoinkin. Sain työtäni nopeutettua tiettyyn pisteeseen asti toistojen myötä. Mutta silti en yltänyt vaadittavaan aikaan. Motoriikka kärsii kun vauhtia on tarpeeksi liikaa. Kävelen ovenkarmeihin eivätkä sormet tottele, vaan kaatavat kaikki tavarat. Tai sitten en saa tavaroita edes hyllyyn vaan ne menevät ohi. Turhauttaa.
Ikuinen riittämättömyyden tunne, kun ei saa asioita tehtyä sillä huolellisuudella kuin oma pää vaatii. Toisen ihmisen pään on turha sanoa että on riittävän hyvä eikä kukaan ulkopuolinen huomaa niitä pikkuisia juttuja. Mä näen ja tiedän,niin se riittää epäonnistumisen tunteeseen.
Aivoni ovat täynnä madonreikiä, joihin häviää aika sekä kaikki tavarat ja muistikuvat. Pimeitä kohtia joista ei saa edes kaivamalla tavaraa ulos.
Stimulanttilääkitys ei valitettavasti auttanut muistiin eikä aikasokeuteen. Asiat tulevat nopeammin mieleen kun omat ajatukset eivät huuda täysillä muita juttuja. Pääsen helpommin ajatusteni ulkopuolelle ja kuulen mitä muut puhuvat. Pysyn hereillä paremmin. Siinä kaikki. Pitäisi olla tyytyväinen siihen, koska voisi olla huonomminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti