31.10.2021

Suru

On niin hiljaista. Paha mieli puskee väkisin pintaan, vaikka kuinka koittaisi ajatella että parempi näin. Luopumisen vaikeus kun aika on täynnä. Mihin kaikki vuodet katosivat yhtäkkiä, kun kaikki kävi niin nopeasti? Aina sitä toivoisi vähän lisää aikaa. Mieleen tulee elävästi elämän rajallisuus joka koskee meistä jokaista. Kelloa ei voi kääntää takaisin vaikka kuinka haluaisi. Vaikka luopuminen on tiedossa se tulee silti liian äkkiä. Joka kerta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muuttotintti

Aika lentää tästäkin pesästä. Aikomukset asua tässä, kunnes lapset muuttavat kotoa, meni metsään. Kiikareihin ilmestyi edullisempi asunto, k...