Joinain aamuina herätessä on selkeä ja johdonmukainen olo, on energiaa ainakin vähän. On hyvä olla. Muistan pari asiaa jotka aion tehdä. Samaan aikaan päässä vilisee joukko kyseenalaisia vitsejä ja yleensä soi jokin biisi. Tänään se on Vintiöt-sarjasta Vesipuisto Surina. Nämä eivät ole samaan aikaan. Mieleen vain pulpahtelee kaikenlaista. Syön aamupalaa ja hetken kuluttua jään jumiin. Aivoissa ei pyöri mitään ja energia on poissa. Väsyttää. Heräämisestä on kaksi tuntia. Saatan torkahtaa vartiksi ja sitten on taas hetken aikaa virkeämpi, ei samaan tapaan kuin aamulla.
Ihmisiä joiden seurassa olen täysin rento, on vain muutama. Se on automaattista. Ei ole mitään suodattimia. Muiden seurassa en tietoisesti siisti olemustani ja sitä mitä suusta tulee. Sitä on vaikea pukea sanoiksi. Siksi vaikutan ehkä hyvin korrektilta. Tuntuu vain että pää tyhjenee jos on muita kuin perheenjäseniä paikalla, en hyräile, en laula ääneen enkä spedeile omiani jos joku näkee tai tiedän jonkun muun olevan samassa tilassa. Ei vain pysty antamaan itsestään niitä asioita jotka tulevat spontaanisti ja jotka ovat minulle ominaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti