27.7.2021

Pääasiaa

Väsynyt olemaan pihalla kaikesta. Vaikka heitän asiasta vitsiä, niin se on totisinta totta. Olen hidas toimimaan ja toimimisessa, en muista mitä minulle on sanottu. Aivan kuin olisin omien ajatusten kuplassa josta en vain pääse pois. Näkö jää  päälle. Huonoina päivinä turhauttaa erityisen paljon, että olen usein pihalla asioista. Koska tiedän myös kääntöpuolen. Pari erityisen hyvää päivää kuukaudessa, ajatus kulkee takkuilematta, keskittyminen on loistavaa ja muistan mitä minun pitää tehdä. En törmäile esineisiin tai karmeihin enkä ole kömpelö. Sitten loput ovatkin näitä enemmän tai vähemmän kömpelöitä ja takkuisia päiviä. Tuntuu ihan helvetin epäreilulta. Nämä ominaisuudet ovat olleet lapsesta asti. Kuuro lapsi,  hankala lapsi, tollukka joka ei tajua mitään, tumpelo, you name it... Tänään on ollut ihan paska päivä.

Hyppään lasten kasvatukseen. Kun olin pieni, koulumaailmassa ei tunnettu kauhean hyvin ADHD:ta tai tarkkaavaisuushäiriöasiaa, eikä autisminkirjon muitakaan häiriöitä. Oli vain vaikeita lapsia ja levottomia lapsia. Näin ainakin muistelen.

Nykyisin olen törmännyt asenteeseen että "kaikillahan on jotain" ja "kyllä jokaisesta löydetään jotain häikkää kun hakemalla haetaan" sekä "tekosyy jonka taakse vanhemmat voivat piiloutua" tai "tekosyy omalle saamattomuudelle"  ADHD ja muut autisminkirjon häiriöt ovat ihan keksittyä. Eli vanhemmat selittelevät lapsensa huonoa käytöstä jollain tuulesta temmatulla diagnoosilla.

No ei se ihan niin mene. Ääni muuttuu kellossa, kun omalle kohdalle kolahtaa. Niin nähty. Lisäksi diagnoosin ja lääkityksen saaminen vaatii aikaa ja paljon tutkimuksia. Se on pitkä prosessi. Yksi syy siihen miksi mä en itse tutkituta päätäni, se on pitkä prosessi. Näen poikani ja meissä on paljon samoja piirteitä, hän on vain äänekkäämpi versio ja kiinnostunut eri asioista. Haasteet ovat samoja kuin minulla oli lapsena. Hänen haasteensa liittyvät Aspergerin oireyhtymään, ADHD on myös, mutta lisämausteena, eivätkä arjen haasteet liity siihen. Lääkitys kokeiltiin, mutta koska haasteet liittyvät Aspergeriin, siitä ei ollut mainittavaa hyötyä. Nämä ovat perinnöllisiä.

Oman pään tutkituttaminen tuskin muuttaisi mitään arjessa, mutta se auttaisi ymmärtämään miksi on aina ihan pihalla. Siitä olisi mustaa valkoisella, mikäli jotain löytyy. Mulle on tärkeää lokeroida asioita, vaikka en tunne lokerorajoja käytännössä. On helppoa olla kiinnostunut lähes kaikesta, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti mistään kokonaisuudesta. Satunnaisia otoksia sieltä, täältä.

https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/aspergerin_oireyhtyma

https://adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruokakärpänen

Kesäloma on luksusta. Ei tarvi ahnehtia tekemistä, koska aina voi tehdä huomenna eikä aika lopu heti. On varaa siirtää päivällä tai kahdella...