Blogimaailma hiljenee, huomaan taas. Kuvat eivät ole minua varten, ne eivät kerro todellisuutta. Edes lähelle. Enkä voi jotain hetkeä vangita tarkasti kuvaan tai sanoihin. Pidän kuitenkin kirjoittamisesta enemmän. Pidän myös lukemisesta. Ainoat kuvakirjat joista pidän, ovat Agony Walk. joka on kuvakirja Sentencedin kiertueilta. Ja Maailman Ihanin Tyttö, jossa on kuvattu eri ikäisiä naisia kauniissa maisemissa ja vaatteissa. Pidän myös valokuvista. Mielummin sellaisita joista on kulunut jo aikaa. Tietokoneen arkistoissa on kuvia vuosilta 2005-2019. Kirjoittaminen myös pitää niinsanotusti sanan hallussa ja oikeinkirjoittamiset. Ihmiset eivät osaa enää kirjoittaa koska ei tarvitse. Edes kaunoa ei enää opeteta koulussa.
2.2.2021
Kuvia vai sanoja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Sumuverho on poissa, se päänsisäinen. Tai siis tavallaan on. Muuton jälkeen sain energiaa jota odotin pitkään. Ihan omituista. Joko kevät el...
-
No eipä kauaa nokka tuhissut. Jäbä oli ilmeisesti pitkään hereillä kun koisasin tyytyväisenä vieressä koska nukahti sitten kun itse heräsin ... -
Ei mitään uutta. Ikuinen väsymys painaa. Maailmassa on asiat vinksallaan jos ihmiset unelmoivat hiljaisesta ja rauhallisesta elämästä. Eikö ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti