Tuntuu että tässä kiteytyy kaikki mitä olen aina etsinyt musiikista. Melankolia. Yleensä kaikissa biiseissä tai bändeissä on jotain vikaa joka pilaa täydellisyyden/kokonaisuuden. Tässä sitä ei ole. Muistin tatuoinnin jonka otin kun täytin 20. Amy Brownin kejukainen, kuvan nimi oli Melancholy. Se jäikin ainoaksi tatuoinniksi. Mut en enempää tarvitsekaan, siihenkin kiteytyy pienuudessaan kaikki.
16.3.2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Elämän lahja vai tuomittu elämään
Vähän valoisampia päiviä, olen huonojen ajatusten ulkopuolella eivätkä ne tee raskasta oloa. Vaikka ne ajatukset ovat yhä olemassa. En oikei...
-
No eipä kauaa nokka tuhissut. Jäbä oli ilmeisesti pitkään hereillä kun koisasin tyytyväisenä vieressä koska nukahti sitten kun itse heräsin ...
-
Negatiivisuuden kehä jatkuu. Elämä tuntuu merkityksettömältä. Motivoituminen on vaikeaa. Ihmisten parissa oleminen on vaikeaa, tuntuu että e...
-
Ajatuksia elämän rajallisuudesta. Koti-ikävä. Tiedän että vanhempani eivät ole täällä ikuisesti. Yksinäisyyden tunne. Ystävyyssuhteet perust...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti