Vetämättömyyden karkoitusta

Väsymys piinaa, vuorotellen ylivirkeyden kanssa. Tuntuu että silmät ei aukea missään vaiheessa päivää. Ehkä sit illalla seitsämän aikaan, paitsi eilen. Olen koittanut saada vetämättömyyttä pois liikunnalla, mut jotenki ei inspaa mikään. Tankoilu piristää jonkii verran kun sujuu omasta mielestä ihan hyvin. Ja kaikenlisäks se on hauskaa. Ysärit soimaa ja tangolle keikkumaan. Kädet ja ihan kummalliset lihakset ovat kipeinä pari päivää joten en uskalla keikkua tuossa edes joka toinen päivä. Satutin olkapääni n. kuukaudeksi aiemmin joten veikkaan että aloitin ehkä turhan rankasti ja laiska kun olen niin lämmittelyt jäivät väliin. Ehkä opin jotain... Sanoin itseni irti duunista, koska aion lähteä opiskelemaan ensi syksynä. Työn, duunin ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla turhan rankkaa. Kymmenen vuotta kirjoilla samassa duunipaikassa vaikka kesätöihin piti mennä vaan yhdeksi kesäksi :D Vaikka olen ollut vajaat viisi vuotta poissa työelämästä, silti painajaiset töistä jatkuvat. Eihän siellä ole enää tuttujakaan :o Kirppiksillä ei ole tullut käytyä, paikallinen on niin surkea. Joulu on kirjaimellisesti lusittu, sukulointia stressiä, riitaa ja univelkaa. Uusi vuosi toivottavasti uudempia tuulia :)