28.8.2016

Aaltoliikkeitä 2

Kyllä huomaa että on mieli muuttuva. Keväällä oli draivi päällä joka ehtyi kesän aikana.  Kesää piinasi väsymys ja innottomuus pääosin. Tuntuu että joku kuorsaa pään sisällä eikä suostu lähtemään. Pelkään jatkuvasti sitä että alkaa taas masentaa enemmän. Kestovitutus, turhautuminen sekunnissa. Välillä toivoisin että söisin vielä Cipralexiä, se vei vitutuksen ja oli hyvä olla. Miinuksena yökötys ja yyberi väsymys. Vitutukseen toimii kävelylenkki tai metsässä kykkiminen, tekeminen. Mut aina ei ehdi. Koitan saada taas lenkkeilystä kiinni koska selkeästi siitä on apua mielialoihin. Kävin poimimassa nokkosen siemeniä viikko sitten ja oli mukavaa. Puhun itsekseni ja niille kasveille joita kerään :D Suurin ongelma ja huono tapa on varmaan se että mulla jää negatiiviset ajatukset kiertämään kehää ja takerrun negatiivisiin asioihin mielettömän helposti. Koitan opetella siitä pois koska selkeesti on parempi mieli kun ei stressaa asioista joille ei yksinkertaisesti voi mitään. On hyvä aloittaa siitä että on hetkessä enemmän läsnä ja kiinnittää huomiota sellaiseen mikä saa nauramaan ja ilahduttaa. Vaikka olenkin monesti hapan niin silti haluan tuoda iloa toisille ja ilahduttaa huomaavaisuudella. Omassa arjessa se ei ehkä toimi niin hyvin koska tavallaan siinä on koko ajan eikä näe sen arkilaatikon ulkopuolelle. Miksei sitä puolisoakin voisi ilahduttaa vaikka pesemällä kahvikuppi valmiiksi keittimen luo tai kiittämällä erikseen siivouksesta. Pieniä asioita mutta suuri merkitys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruokakärpänen

Kesäloma on luksusta. Ei tarvi ahnehtia tekemistä, koska aina voi tehdä huomenna eikä aika lopu heti. On varaa siirtää päivällä tai kahdella...