9.10.2014
Viimeisiä hetkiä
39 viikkoa täysi. Täysi on myös vatsanseutu ja mitta. Maaginen 12.pvä lähestyy jolloin esikoinen syntyi tasan kaksi vuotta sitten. Saa nähdä tapahtuuko kyseisenä päivänä mitään muuta maagista vai haluaako sisarus viettää aikaa ahtaassa yksiössään vielä muutaman viikon. Tuntuu kirjaimellisesti siltä että ahteri repeää ja nivusiin sattuu. Väsymys ei ole ollut niin totaalista kuin aikaisempina päivinä, pieni puuhastelu on auttanut siihen. Tein hapankaalia kolmen kilon kaalista ja jos satsi taas onnistuu, voin tehdä sitten enemmänkin. Hommaa oli tajuttomasti jo tähänkin määrään. En malta odottaa vatsatonta elämää, eikä jakeluun mene että pikkukaveri kohta todella on täällä. Ellei tule yllätyksiä-ikäviä sellaisia. Esikoista odottaessa minulla ei ollut pelkoja mutta nyt tässä raskaudessa olen pelännyt kohtukuolemaa. Pelko ei varmasti hellitä ennenkuin vauva on ulkona ja kaikki on hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oho melkein innostuin
Sain inspiksen johon olis tullut kuviakin. Kumma juttu, ettei luuri ollutkaan yhteistyöhaluinen. Helppo ja nopea juttu muuttui jo liian mont...
-
Ei mitään uutta. Ikuinen väsymys painaa. Maailmassa on asiat vinksallaan jos ihmiset unelmoivat hiljaisesta ja rauhallisesta elämästä. Eikö ...
-
Sumuverho on poissa, se päänsisäinen. Tai siis tavallaan on. Muuton jälkeen sain energiaa jota odotin pitkään. Ihan omituista. Joko kevät el...
-
No eipä kauaa nokka tuhissut. Jäbä oli ilmeisesti pitkään hereillä kun koisasin tyytyväisenä vieressä koska nukahti sitten kun itse heräsin ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti