27.10.2014

Kankeaa

Erittäin kankea alku uuden lapsen kanssa. Arkirutiinit esikoisen kanssa heittävät päälaelleen ja orastava uhmaikä jyllää päälle univelan kasvaessa luvattomiin mittasuhteisiin. Mies on keskittynyt esikoisen hoitamiseen pääosin ja minulle on jäänyt vauvan hoito. Poden järjestelystä huonoa omaatuntoa koska esikoinen osaa viedä aikuisesta mehut hyvin tehokkaasti. Ja jatkuva jalan polkeminen joka hemmetin asiasta on raivostuttavaa. Isi! Äiti! Joo! Ei! Ääää! EI! Joo! + päälle itkupotkuraivari jos seisot tumput suorina vaatimusten edessä. Mut on aika vaikea olla kylla ja ei samaan aikaan. Kankealla alulla meinasin univelkaa jonka en muistanut olevan ihan tätä luokkaa. Päivisin en saa unta vaikka makaisin sängyssä, silloin kaveri nukkuu pitkiä pätkiä kaikessa rauhassa. Yöllä ei ole hyvä sylissä mitenkään päin, eikä myöskään ole nälkä tai vaippaan liittyvää. Välillä havahdun nukkuvani istualtaan sohvalla vauva sylissä, joka myös on nukahtanut jossain vaiheessa. Kömmin sänkyyn ja juuri kun saan kammettua itseni peiton alle koko rumba alkaa alusta. Mutta parissa kuukaudessa helpottaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ruokakärpänen

Kesäloma on luksusta. Ei tarvi ahnehtia tekemistä, koska aina voi tehdä huomenna eikä aika lopu heti. On varaa siirtää päivällä tai kahdella...