Kyllä on tehty omien luottotietojen tarkistamisesta vaikeaa. Jos maksat, saat tarkistaa OMAT tietosi heti. Jos haluat käyttää oikeutesi ilmaiseen tarkistukseen niin tässäpä ohjeet.
Omat luottotiedot voi tarkastaa käyttämällä lakisääteistä
tarkastusoikeutta. Lakisääteinen tarkastusoikeus on veloitukseton kerran
12 kuukaudessa. Sen voi tehdä käymällä Asiakastiedon palvelupisteessä
osoitteessa Hermannin rantatie 6, 00580 Helsinki. Kuluttajaneuvonta on
avoinna klo 13-15 arkipäivisin.
Tietoja tarkastavan on todistettava henkilöllisyytensä
henkilöllisyystodistuksella, ajokortilla tai passilla. Lakisääteistä
tarkastusoikeuttasi voit käyttää myös lähettämällä postitse tai
sähköpostitse (omatieto@asiakastieto.fi) vapaamuotoisen kirjallisen
pyynnön Asiakastietoon. Pyyntöön mukaan tulee liittää henkilötunnus,
kotiosoite, omakätinen allekirjoitus ja nimenselvennys sekä selkeä kopio
henkilöllisyystodistuksesta, jossa on allekirjoitus. Mikäli haluat
vastauksen sähköpostitse, muista liittää pyyntöön voimassa oleva
sähköpostiosoitteesi.
Jos maksat, pelkkä pankkitunnistus riittää. Mikähän on sähköpostin tietoturva kun siellä lähetellään kuvia henkkareista ja sotun loppuosista ym. tiedoista. Mutta kai tämä on sitä nykyaikaa kun wc:ssä asiointikin jaetaan nettiin. Kukaan ei välitä mitä itsestään jakaa kaikille. Noh, eivät nuo asiat vaikeita ole totetuttaa mikäli omistat älypuhelimen. Jos et omista, niin kirjastoon skannaamaan kuvat henkkareista ja kirjoittamaan hakemus.
29.5.2020
28.5.2020
Only Rodeo Drive ja sädekehä
Hmm. Nykyisin Onlyn Rodeo Drive-mallisia farkkuja ei juurikaan myydä enää missään. Myös Ebbat ovat kadonneet. Rodeo Drive oli suosikkini pitkään, tosin vain muutama värimalli kävi kroppaani täydellisesti. En tiedä mikä sädekehä Rodeo Drivejen päällä kelluu, mutta niiden tullessa myyntiin KÄYTETTYNÄ hinta on vähintään 35 euroa. Aika paljon vuosia vanhoista ja rispaantuneista farkuista kun Onlyn muita vähintään yhtä vanhoja bootcutteja saa alle kympillä.
10.5.2020
Avril shampoo ja sulfaatit
Innostuin. Avrilin shampoota ja hoitoainetta oli tullut paikalliseen kauppaan. Selailin nopeasti tietoja ja ilostuin, SULFAATITTOMIA. Olen siis käyttänyt testiksi viime syksystä XZ persikkanektaria koska se ei sisällä sulfaatteja.Päänahka piti siitä eikä jokatalvista hilseilyä tullutkaan. Päädyin ihmettelemään Avrilin shampoota kauppaan ja vertaamaan sitä Urtekramin shampooseen. Urtekramilla on erikseen myynnissä sulfaatiton shampoo apteekeissa nimellä Morning Haze. Selvisi että Avrilin shampoo ei suinkaan ole sulfaatiton vaikka niin sitä markkinoidaan. Se sisältää sodium coco sulfatea jota on myös Urtekramin shampoissa paitsi siinä sulfaatittomassa Morning Hazessa. Kyllä kuluttajaa vedätetään. Ellei kyseessä ole uudistettu tuote ja vanhat mainostekstit jääneet nettisivuille pyörimään. Koska löysin Avrilin eräästä shampoosta myös vanhanmallisen pullon ja inci paljasti sen olevan sulfaatiton.
28.4.2020
Sekalaiset
Aloin lukemaan blogeja 2005, tein silloin myös oman ensimmäisen blogini. Hyvin harva seuraamistani blogeista on elänyt tähän päivään. Osa hiipui 2013 ja osa muuttui videoblogeiksi. Ei itsellänikään ole ollut paljoa sanottavaa viime vuosina. En osaa sanoa tarkalleen miksi kirjoittaminen on jäänyt. Ehkei vituta enää niin paljoa, ei ole sanottavaa. Ehkä se oli tapa saada ajatuksia järkevään muotoon. Mikään ei enää aiheuta sellaista fiilistä että hei tästä voisi kirjoittaa. Musiikista toki voisi kirjoittaa aina. Se menee suoraan jonnekin sisälle. Joutua musiikin sisään. Tämän pitäisi olla musiikkiblogi. Päivän kuulumiset musiikkivideon muodossa hahah :D. Kuvia lupailin tänne vuosia milloin milläkin syyllä. Yksinkertaisesti en ole viitsinyt kuvata enää mitään vaikka nykyisin sen pitäisi olla helppoa. Mutta koska olen vanhanaikainen, liitän kameran piuhalla koneeseen ja siirrän kuvat. Jonka jälkeen siirrän niitä tänne. JA ÄLYPUHELINTEN KUVAT OVAT KAMALAA KAKKAA.Värit mitä sattuu ja kuvanlaatu huono. Toki parannusta on tullut siihen pikselimössöaikaan. Mutta kamera on kamera ja puhelimen kamera on jotain sinne päin. Kokemukseni älypuhelimesta on huono, joten vaihdoin takaisin perus Nokialaiseen. Voisihan mulle perustella että käytin testaamiseen huonoa puhelinta joka ei tue mitään sovelluksia. Sekin on totta. Mutta ruutu on liian pieni, kuvanlaatu huono ja niska tulee kipeäksi. Niihin asioihin joihin nettiä käytän, on tietokone. Ainoa asia jota jäin kaipaamaan oli musiikki jota sai randomilla puhelimesta. Asiasta toiseen. Jonkilainen misantropia jyllää edelleen, se iski 2005 josta blogikin aikoinaan lähti. Mä en tiedä olenko enemmän vihainen itselleni ja sitä kautta muille ihmisille. Vai vain vihainen muille ihmisille. Koen katoamisen halua toisinaan. Ja maailmantuskaa, en tiennyt että sellainen on terminä olemassa. Mutta se kiteyttää kaiken aika hyvin. Luulin päässeeni siitä eroon. Pakko siirtyä tekemään muuta. Tavara loppuu. Ollaan asuttu täällä kotipitäjässä kohta vuosi Forssasta paluun jälkeen. Tuntuu että parissa vuodessa ihmiset muuttuivat paljon. Etäisemmiksi. Mutta mukavaa olla kotona taas. Asuntoa en tunne kodikseni, mutta miten vuodessa voisikaan sopeutua. Hermot ovat menneet taloyhtiön mummeleihin. Lasten leikkiminen pihalla on tarkkaan rajattua. Kivet ja kepit eivät kuulu pihaan jnejne. Lasten leikit eivät tunne piharajoja ja keppi+kivileikit ovat normaalia toimintaa. Mutta kun ongelma on asenteessa ja pipo kireällä niin minkäs teet. Muuta kuin jätät huomiotta valitukset ja postiluukusta tulleet laput.
27.4.2020
Aikakupla
Kadonnutta motivaatiota etsimässä. Koitan saada kiinni jostain mukavasta, joka oli joskus. Se saattaa olla tunne tai elämänvaihe. Jahtaan tuoksumuistoja, hiustenhoitomuistoja. Jospa ne samat asiat toimisivat yhä. Musiikki toimii aina ja on varma valinta. Kaipaan keskustelufoorumien aikaa. Juurikasvu.org oli The Paikka. Siellä raahattiin akkuivesikanistereita kotiin ja muhiteltiin tehiksiä ja rekkuja. Iherbin tilauslista paukkui Alba Botanican jätettävästä (RIP) ja Mill Creekin keratiinihoitoaineesta. Jotenkin liian vaikea käsittää taas ajan kulumista. En tunne enää moniakaan ihmisiä joiden kanssa hengasin vajaat kymmenen vuotta sitten. Harvempi säilyi mukana aikuisuuteen. Yhteiset asiat haalistuivat ja muuttuivat. Lakkasivat olemasta tässä hetkessä. Mukavia muistoja jäi. Samat ihmiset kohdatessaan on vaikea enää sanoa mitään, aikaa on kulunut liiaksi eikä juttu jatku enää siitä mihin se jäi. Kun arkeni muuttui perhearjeksi 2012, korkki meni kiinni. Tutut joiden kanssa tuli hengattua vain ryystämisen merkeissä jäivät pois. Loppuen lopuksi se taisi olla ainoa asia joka yhdisti. Ne jäivät joiden kanssa oli muutakin yhteistä. Kyllä moni muukin laittoi korkin kiinni perheen tultua, mutta en osaa sanoa miksi yhteydenpito jäi, ei se omalta osaltani ainakaan yrityksen puutteeseen jäänyt. Sain vastaukseksi hiljaisuutta.
16.4.2020
Ajatusvirtaa
Pidän kosmetiikasta. Pidän ammatistani tai siitä teoriasta mitä se pitää sisällään. Pidän siitä tiedosta mitä se antaa minulle. MUTTA. En pidä siitä miten kosmetiikkaa markkinoidaan lupauksilla ja vaikuttavien aineiden määrillä. Väitetään tuotteen olevan jotain mitä se ei ole. Tätä näkee paljon luonnonkosmetiikan ja luonnolliseksi väitetyn kosmetiikan kanssa. Viherpesu. Kilpailu tuotemerkkien välillä lisää höpöhöpön määrää mainospuheessa, kehitetään sama tuote kuin kilpailijalla mutta millin parempi. Sitä milliä korostetaan joka välissä. Sellainen tuote joka toimii on hyvä. Ei sellainen josta maksaa itsensä kipeäksi ja näkee tuloksia koska odottaa niitä niin paljon. En ole kemisti enkä incitutkija. Mutta käytän mielelläni kyseenalaistamista. Jatkuva kyseenalaistaminen estää minua uskomasta juuri mihinkään. Jos ihossa ei ole mitään suurempia ongelmia, ylläpitohoidon pitäisi olla suht simppeliä. Mikäli löytyy akne, psori tai atopia tms. menee hoito mutkikkaammaksi.
21.3.2020
Siivousta ja ajatuksia elämästä
Inhoan pölyä, tahroja. Sellaista nuhruisuutta. Sotkua. Valitettavasti todellisuus ja mieleni siisteys eivät kohtaa. Se ei kohdannut yksin asuessani, ei parisuhteessa eikä perhe-elämässä. Kykyni hoitaa siivous loppuun on huono, koska jään hinkkaamaan nurkkia ja olen liian tarkka. Se vie aikaa ja sitä ei ole kun arki pitäisi hoitaa muutenkin. Ja se tärkein: kykyni pitää siisteyttä yllä on ihan olematon. Kuten muillakin perheessä olevilla. Tuloksena on kestokaaos, mutta sillä erotuksella että nurkkiin ei kasaannu romu ja pöly. Siivoan taulujen ja lamppujen päällyksiä, pyyhin ovet ja seinänpielet. Koska hyvin usein seinissä on kohtia joihin ihminen huomaamattaan koskaa vuodesta toiseen. Siihen tulee harmaa kohta tai näkyy sormenjälkiä. Tämä Korona-aikahan on siivousneurootikoille ihan unelma-aikaa. Tosin mulla ei ole tapana vetää kaikkia pintoja desinfiointiaineella. Kyse on siis näkyvästä liasta minulle. Ei bakteerikammosta tai puhtaudesta mikrobitasolla. Sellainen ei ole mun mielestä tervettä. Eikä ainakaan tee terveeksi. Joku mainitsi joskus että nuorena oli aikaa mutta ei rahaa.Aikuisena on rahaa, mutta ei aikaa. Pitää paikkansa. Minulla ei parikymppisenä ollut halua kehittää itseäni, eikä harrastaa mitään. Mä en muista että olisin halunnut tehdä mitään. Lojuin. Vietin sosiaalista elämää, kävin töissä suorittamassa päivän että pääsisi kotiin lojumaan tai ryyppäämään mikäli vapaata oli. Olin kyllä tyytymätön tilanteeseen silloin mutta saattoi suurilta osin johtua siitä että ei ollut mitään tavoitetta elämässä. Edes pientä. Sama tilanne on nyt, käyn töissä mutta elämää täyttää muut asiat ja jostain löytyi halu kehittää itseään. Harrastuksen kautta, tiedon kautta jne. Uteliaisuus on kantava voima.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Ulospääsyä risukasasta
Tankoilun aloitusta uusiksi... Pitkä ja kivinen tie, motivaation kaivuuta Kiinasta asti. Ensin tangon "huolto" eli pesu ja osien s...
-
Kaipaan sitä, kun ei oletettu että on tavoitettavissa koko ajan. Älypuhelin tuntuu taakalta taskussa, jatkuva muistutus siitä, mitä pitäisi ...
-
Olen käynyt Kiteellä viimeksi 2004, en muista reissusta mitään muuta kuin matkaseuran. Sitä edeltävät reissut ajoittuvat ennen vuotta 2000. ...
-
Kummaa aikaa. No oikeastaan ollut jo pitkään. En tiedä mitä on meneillään psyyken ja kropan puolella mutta ne tuntuvat elävän omaa elämäänsä...