Suosikit hiuksissa ja iholla+kosmetiikkaa

Olen varsin innokas kokeilemaan erilaisia kosmetiikkatuotteita. Siinä toivossa että löytyisi jotain aivan ylitse muiden. Hiustenhoitoon aloin kiinnittää huomiota 2005, myös samoihin aikoihin pyörin hairstoren foorumilla josta vakiporukka siirtyi Juurikasvuun. Siellä olen edelleen vaikkakin harvemmin. Juurikasvusta on saanut vaikka mitä kikkakolmosia hiustenhoitoon ja kosmetiikan kokeiluun. Mutta kuvat kertokoot loput.
Hiustenhoidon top 3, paremmuusjärjestyksessä vasemmalta oikealle.

Alba Botanica ja Surya Brasil ovat jätettäviä, laiska kun olen. Alba Botanican jätettävä on parasta mitä olen tähän mennessä kokeillut. Tigin hoitoaine, jonka valmistus on valitettavasti lopetettu jo joitain vuosia sitten. Tuoksu on kivan jouluinen. Kuvassa näkyvä glittermöhkäle on Tangle Teezer joka on toistaiseksi ainoa harja joka on säilynyt ehjänä muutaman vuoden. Aikaisemmista on irronnut varsi tai muita osia. Hiuslaatuni on sileä ja suora, hiusten pituuden vuoksi latva on aika herkkä menemään takkuun. Parhauskriteerinä on lopputulos. Kuivuttuaan hiukset ovat kevyet, sileät eivätkä takkuunnu. Plussaa ettei mikään noista sisällä silikonia tai mineraaliöljyä.

 

Paras kombo punaisen värin ylläpitoon. Tätä käytin ennen kun löysin yllä mainitut tuotteet. Goldwellin tuotteet lopetettu (harmi) Näitä olen pantannut kaapissa jo pitkään.

Ihonhoitoon ei löydy edes kolmea tuotetta. Monenlaista on tullut kokeiltua mutta kookosöljy on ehdottomasti paras kaikista. Ei niljaannu, imeytyy hyvin ja iho jää pehmeäksi. Plussaa tuoksusta ja siitä että on ehtaa tavaraa ilman kilometrin pituista inciä. Paljon kehuttu Arganöljy oli pettymys. Kasvoissani on kutisevaa ihottumaa johon auttaa vain kortisonivoide. Koitan välttää sen käyttämistä ja kookosöljy on oikeastaan ainoa joka ei jätä nenänpieliä kutisevaksi.

Nämä eivät kuulu suosikkeihin mutta ovat tällä hetkellä käytössä. Ainoastaa Jurliquen huulipuna menee suosikit osioon. Sävy Farrah. Meikkivoiteissa en ole löytänyt suosikkia vielä. Kokeilun arvoisia voisivat olla Zuii ja Dr.Hauschka. Isadoran kivipuuteri on tähän mennessä paras mitä olen kokeillut, ainoa miinus siitä että purkki hupenee silmissä ja hinta on suolainen.

Tuulahdus menneestä

Paikallisella kirppiksellä oli viime kierroksella paljon retrokankaita halvalla, jätin sinne kun en tiennyt mitä ihmettä olisin tehnyt niillä. Sitten oli myös pussilakanasetti mutta vain yksi. Löysin myös mekon jonka jätin hinnan takia vielä kirppikselle. Kävin muutama päivä sitten uudestaan ja mekko oli siellä edelleen, tällä kertaa päätin sovittaa ja päädyin ostamaan :D Mekko on Kaisu Heikkilä Oy:n valmistama. Olen harmitellut että Suomessa ei enää ole vaateteollisuutta, suomalaisenakin mainostetut vaatteet valmistetaan muualla.

Väri ei ole liian räikeä ja kangas on paksua. Kissankarvat eivät tartu niin hyvin kuin voisi kuvitella. Musta on kuoriutumassa 70-luku fani, tai oikeastaan aina se on ollut takaraivossa mutta arkailin monta vuotta värien käyttämistä. Jos joskus voitan lotossa, ostan kuplavolkkarin.

Jaettua iloa :)

Kaksi uutta ruokaa jotka ovat vieneet kieleni mennessään: Linssikeitto kookoskermalla ja Stroganoff jauhelihasta. Näin kaverini tekevän linssikeittoa ja painoin mieleeni mitä siihen tuli, sitten hain netistä ohjeen.
Kermainen kookos-linssi keitto
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1,5 dl punaisia linssejä
purkki tomaattimurskaa tai kolme isoa tomaattia
1 rkl mietoa currytahnaa
1 purkki kookosmaitoa tai puoli purkkia kookoskermaa

Kuullota sipulit currytahnan kanssa. Lisää tomaattimurska ja lisää purkillinen vettä. (Jos käytit tomaatteja, lisää 4 dl vettä ) Lisää linssit ja anna kiehua hiljalleen n 20 minuuttia. Ota liesi pois päältä ja lisää kookomaito/kerma. Rouhaus mustapippuria ja keitto on valmista! Nautin keiton fetajuuston kanssa.

"Stroganoff"
400g jauhelihaa (voi olla sikanauta tai nauta)
1 purkki smetanaa
2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
3 suolakurkkua

Kuullota sipulit ja paista jauheliha kypsäksi. Lisää pilkottu suolakurkku ja paista hetki. Sammuta liesi ja lisää smetana. Erityisen hyvää riisin kanssa :)

Helteiden alkaessa mieli halajaa ulos heti aamusta. Tänään oli ensimmäinen rannalla vietetty päivä. Ajattelin kokeilla kuinka paljon rusketun helposti. Tarkoituksena ei ole käryttää nahkaa päivätolkulla vaan viettää aikaa ulkona muutenkin kuin auringossa maaten. Siinähän sitä ruskettuu ja aikakin kuluu nopeasti. Olen toivottoman koukussa Matlockiin :D

Sekaisin pähkinöistä

Kulutan päiviä ruuanlaittoon ja ruuan ajatteluun. Tehosekoitin hurisee hurhur... Koin ahaa-elämyksen pähkinöistä. Himoitsen suklaata (kaakaota) eri muodoissa ja oli virhe katsoa tv:stä kun Jamie Oliver marssi suklaapuotiin. Kokeilin joskus siemen/pähkinämaitoja mutta kokeilu päättyi onnettoman tehosekoittimen takia. Ostin kaverilta paremman vehkeen ja nyt hurruuttaa taas. Kilo cashewpähkinöitä varmaan häviää maidoksi tehtynä hyvin nopeasti. Pähkinät eivät nappaa naposteltavina mutta maidonvalmistuksen sivutuotteena tuleva "jämä" tahna uppoaa ruokien seassa ja sellaisenaan. Kohta huomaan tietysti että pähkinähuumassa alkaa paino nousta. Ennen raskautta ja 20 ikävuotta saatoin syödä mitä huvittaa, mutta ei se enää käy. Myös miniUkko saa osansa pähkinämaidosta jota vielä kerjäsi lisää. Pelottavaa että yhtäkkiä pikkuvauvani on osoittanut älyllistä toimintaa ymmärtämällä ympäristössä tapahtuvia asioita, ihmisiä ja esineitä. Muistikin pelaa. Enää ei voi huijata pois sähköjohdoilta vain siirtämällä huoneen toiselle puolelle, pätkä konttaa takaisin ja jatkaa toimiaan. Ja nähtyään jotain mitä haluaa, esineen vaatimista voi jatkaa senkin jälkeen kun se on jemmattu. Olen varmaan elänyt jollain toisella planeetalla koska kaikki on käynyt niin nopeasti. Huomisen ennuste näyttää 26 astetta joten taidan kärrätä koko poppoon jonnekin pöpelikköön makaamaan alasti. Kotisohvalla odottaa sauna. Taidankin tuhlata hoitovapaani hyvän ruuan ja ruuanlaiton parissa, se antaa niin paljon ja saa tehdä. Vielä jos saisin kaverin mukaan vaikka kimppatilaukseen niin sais halvemmalla pähkinöitä.

Hyvän makuisia sekä kauniita

Kasvikokeiluja. Toistaiseksi ainoat jotka ovat (vielä) hengissä. Idätin yli vuosi sitten avokadon siemenestä verson ja se kasvoi hyvin. Talven tullessa lehtiä rapisi aika huolella mutta jotain sentään jäi. Samaan ruukkuun laitoin kokeeksi passionin siemeniä jos ne vaikka itäisivät. No yksi alkoikin itää ja pituutta tuli kohinalla. Nyt varsinkin kevään aikana kun on ollut valoisampaa pituutta on tullut lyhyessä ajassa varmaan 30 senttiä. Eilen sain siirrettyä passionin erilliseen ruukkuun, täytyy vain toivoa ettei kumpikaan kuihdu koska juuret olivat sotkeutuneet toisiinsa aika huolella. Samalla laitoin lisää passionin siemeniä itämään. Ainot kasvit joista näen kun ne tarvitsevat vettä: lehdet alkavat roikkua kummassakin.

Passion

Avokado

You can't fix me

Ajattelin listata asioita jotka ilahduttavat ja suututtavat. Näkisin ehkä konkreettisemmin mistä kenkä yleensä puristaa.
Iloa tuovia asioita: värit, sateen jälkeinen tuoksu, ruoka, syöminen, katseleminen (esineet, maisemat), lörpöttely kavereiden kanssa, hennaaminen, pyykin peseminen, sauna, vaatteet ja niiden etsiminen kirppiksiltä,
Suututtavia asioita: kiire, passiivisuus, lojuminen, laiskuus, muka-tehokkuus (tekee paljon mutta hyödyttömiä asioita), jämähtäminen, raha, riippuvuudet, läsnäolon puute, välinpitämättömyys, manipulointi, marttyyrius.
Oikeastaan mut saa iloiseksi hyvin pienillä asioilla. Suututtavat asiat ovat oikeastaan vähemmän aineellisia/laajempiin kokonaisuuksiin keskittyviä ja kohdistuvat usein muihin ihmisiin. Samalla en huomaa olevani itse välinpitämätön ja passiivinen koska keskityn siihen mitä toiset tekevät. Enkä halua tehdä asialle mitään.. Välinpitämättömyyttä on monenlaista ja monella tasolla. Omaa elämäänsä kohtaan, lähimmäistä kohtaan, asioiden hoitoa kohtaan jnejne. Ja riippuvuuksiakin on monenlaisia. Inhoan asioiden lojumista, se voi olla pyykkiä tai ihan jokin asia. Tuntuu että harmitus hallitsee elämää. Yleisesti ottaen mua suututtaa ehkä eniten se että jokin asia ei toimi. Esineet voi korjata ja ihmisten väliset asiat puhumalla (ainakin useimmiten) mutta toista ihmistä ei voi. Se vituttaa välillä aika rankasti. Mut onneks mulla on kaakaota ja hapankorppuja<3

Passiivinen pahvilaatikko

Uuvuttaa, perhe-elämä tuntuu lähinnä kivireeltä jota vetää perässään. Tässä tämän päivän tuntemuksia, ehkä huomenna on toisin. Tai sitten ei. Haittapuoli Cipralexissa on se että musta on tullut omasta mielestä ihan älyttömän vetelä ja passiivinen. Nukkuisin tai lojuisin sängyssä päivät pitkät jos vain saisin eikä päässä liiku juurikaan mitään. Unohtelen paljon. Menisipä se ohi. Viime aikoina on esiintynyt taas lyhyttä pinnaa ja turhautumista mitättömistä asioista. Lapsi tuntuu vieraalta. Toisekseen mua nakertaa että poju vain kiukkuaa mulle ja isälleen on itse aurinko. Mietin taas et mitä mä teen väärin, ihan kuin se rautakanki perseessä ei olisi jo ihan tarpeeksi tarpeeksi tällä äitiyden auvoisalla tiellä. Pahvipää kuittaa ja jatkaa seinään tuijottelua. Pahvilaatikko Alaskaan odottaa nurkassa.