Kännykän metsästys

Älypuhelin vetelee viimeisiä henkosia. Tiedän siitä, että akku putoaa nollaan vaikka olisi muka 50%. Riittää että näytät naamaasi ulkona pakkasessa niin akku tyhjenee. Joten on täysin sisätiloissa käytettävä malli. Painalluksissa on myös viivettä, kaikessa. Puhelin tyhjentäminen yms. ei ole auttanut. Joten uuden puhelimen metsästys vaikka vanhoja varapuhelimia on laatikoissa. Valitettavasti niissä(kään) akku ei kestä ja samanlaisen uuden akun ostaminen ei onnistu. Tarjolla on vain heikompia akkuja samoihin puhelimiin.

Vaatimuksena on:

Akunkesto yli kolme viikkoa.

Ei tarvitse olla älypuhelin.

Laatikosta löytyvät haastajat.

Nokia 2720 Fold

Lupaukset uutena:
Akku: 860 mAh, puheaikaa jopa 5 tuntia, valmiusaikaa jopa 18 vuorokautta.Vuosimallia 2009

Todellisuus:                                     Joutuu lataamaan kolmen päivän välein vaikka ostin uuden akunkin tähän. Takakuoren kiinnitys murtuu joten on heikko kohta tässä.

 

 

 

 

 Nokia 1100

  

 Lupaukset uutena:

Akku: 850 mAh, puheaikaa 4,5 tuntia, valmiusaikaa jopa 16 vuorokautta. Vuosimallia 2003

Todellisuus: Joutuu lataamaan pari kertaa viikossa (akkua ei uusittu) Ajan saatossa mikrofonin kuuluvuus huonontunut joten joutuu arvaamaan mitä toinen puhuu. 

 

 

 

 

 

Nokia 108 ( The Puhelin, Only One <3)

Lupaukset uutena:

Akku: 950 mAh, puheaikaa jopa 13 tuntia, valmiusaika jopa 25 vuorokautta (joissain lähteissä 31) Vuosimallia 2013

Todellisuus: Kuuluu hyvin, akku kestää yli kolme viikkoa. En ole löytänyt tästä mitään vikaa. Uudet akut tähän tuppaavat olemaan huonompia. Tehtaalta mukana tullutta 950mAh-akkua on vaikea löytää helposti.

Nokia 105

Lupaukset uutena: Puheaikaa jopa 14 tuntia, valmiusaikaa jopa 25 vuorokautta.

Todellisuus: Akku kestää hyvin, kuuluu hyvin. Ei muistikorttipaikkaa kuten 108ssa ja Fold 2720ssa. Muutoin oikein passeli vaihtoehto.
 

 

 

 

 

 

 

Näissä ei myöskään ole viivettä kun kirjoittaa tekstiviestiä. 

Mahdolliset vaihtoehdot uudeksi puhelimeksi olivat:

Nokia Tough 800  

• valmiusaika jopa 43 vuorokautta, 
• puheaikaa jopa 22 tuntia
  

Innostuin heti, mutta tarkempi tarkastelu paljasti ettei akku ole vaihdettavissa itse, ainakaan helposti. KaiOs-käyttöjärjestelmä on jumittava ja tekstiviestejä kirjoittaessa on paljon viivettä. Ei jatkoon. Toisinsanoen kaikki KaiOs-puhelimet lentävät romukoppaan. KaiOs-puhelimista innostuin lähinnä siksi, että niihin oli saatavilla Whatsapp. Näppäinpuhelin Whatsappilla! Juuri mitä tarvitsisin. Vuosi sitten ilmoitettiin että Whatsapp lakkaa toimimasta KaiOs-puhelimissa. Joten muutamaksi kriteeriksi jää viiveetön viestikirjoitus,ekstrapitkä akunkesto ja muistikorttipaikka. Kyllä, tallennan yhä vanhoja soittoääniä ja pelimusiikkeja puhelimeen käyttääkseni niitä soittoäänenä. Nimim.viestiääneksi vanhan msn-messengerin viestiääni :D

Nokia 3310 original

• julkaistu 2000
• puheaikaa jopa 4 tuntia, 
• valmiusaika jopa 10 päivää.

Uusintamalli 2017 (2G): 

• Puheaikaa jopa 22 tuntia, 
• valmiusaika jopa 30 päivää 
  

Uusintamalli 2017 (3G):

• Puheaikaa jopa 6,5 tuntia
• valmiusaika jopa 24-27 päivää (dual sim-mallissa vähemmän)

Tuli markkinoille koska 2G ei toiminut enää kaikissa maissa, Suomessa ei vielä hätää tästä.

Uusintamalli 2018 (4G):

• puheaikaa jopa 8 tuntia
• valmiusaika jopa 15 päivää
• nämä lupaukset vain 3G-verkkoa käytettäessä 

Toistaiseksi 4G-mallia en ole löytänyt mistään, se oli julkaistu aikanaan vain Kiinan markkinoille.

Kun uusintaversioita tuli markkinoille, nostalgiakupla ei iskenyt. Ei se iske edelleenkään mutta moni retropuhelin kärsii huonosta akunkestosta vaikka akun vaihtaisi uuteen, etkä välttämättä saa selvää mitä toinen puhuu. Soittoäänet ovat ihan oma lukunsa, mutta niitä saa uusittuihin versioihin ladattua mutkien kautta. Myönnän että pääni kääntyy, kun kuulen jossain vanhan soittoäänen. Siis ajalta ennen polyfonisia ääniä. Yksinkertaiset pimputukset. Mieleeni palaa sosiaalinen elämä, kun puhelin soi keskellä yötä Charlestonia tai Kickiä. :D

Monta puhelinta on vuosien saatossa mennyt, mutta kuitenkin niin vähän jotta muistan ne kaikki.

Nokia 3210. Ensimmäinen, väriltään harmaa. Ihan jees. Tarina loppui kun heitin sen asfalttiin riideltyäni puhelimessa. Vuosi oli 2002.

Nokia 3510. Sain tämän ennen syksyä 2002 jos en väärin muista. Sille ei tainnut käydä mitään tai sitten se ui ja lakkasi toimimasta. En muista. 

Nokia 3510i, tämä oli pitkään. Käytin sitä ainakin vuoteen 2006, siihen ei tullut vikaa ja säilöin sen.

Samsung X820, sain tämän joulu tai synttärilahjaksi 2006. Ohuin puhelin ikinä. Akku ei kestänyt, mutta siihen sai omia soittoääniä. Mulla oli Cradle of Filthin Nymphetamine. Unohdin sen puistonpenkille keväällä 2009. Ei löytynyt.

Samsung C260, kesällä 2009 ostin tämän korvaavaksi, metallinpunainen. Ei mitään herkkuja. Tämän taisin myös hukata johonkin. Muistan että tämä ei ollut minulla pitkään.

Sony Ericsson z200 tämä taisi olla 2013-2014 hetken. Poikani hajoitti puhelimen  ollessaan 2-vuotias, eikä se lähtenyt enää käyntiin vaikka akku oli täysi.

Nokia C2-01 tämä oli jemmassa 2010-2014 käytin sitä kun ei ollut muuta "kivempaa". Se taisi mennä vessanpöntöstä alas 2015.

2015 mulla oli joku lainapuhelin pitkään ja sitten Nokian Fold2720 myös. Vaihtelin jonkun verran niiden välillä, mitä kotoa laatikoista sattui löytymään.

2017 ostin Nokia 108 ja rinnalla oli joku Nokian älypuhelin.

Hommissa kierrätyskeskuksessa 2009

Jostain ponnahti mieleen tuoksumuisto. Laura Biagiottin Laura. Sitä ennen ajattelin että missä mä näin ekaa kertaa elokuvan Pink Flamingos. Koko ajatusrullan taisi aiheuttaa video jossa näin Divinen, drag-taiteilijan joka on elokuvan päähenkilö. 

Elokuva on niin erikoinen että se jää taatusti mieleen. Divine tavoittelee maailman saastaisimman ihmisen titteliä. Ihme että televisiossa on saanut näyttää kyseisen elokuvan, siinä syödään paskaa ja kirjaimellisesti näytetään persettä :D Jos ei tule fiilistä että "mitä mä just katoin" on aika kaukana arjesta :D

Rocky Horror Picture Show menee osaltani samaan kategoriaan, omituiset mutta hauskat elokuvat. Ei kevyttä katsottavaa kumminkaan vaikka ovatkin hauskoja.

Mutta nyt siihen tuoksumuistoon. Olin Heinolan Kierrtäyskeskuksessa työharjoittelussa koulun kautta. Opiskelin siis ympäristöalaa v.2009. Sinne kärrättiin astioita, sohvia yms.kodintavaraa. Siellä oli duunissa muutama muukin ja yläkerrassa asuva setä hengasi meidän kanssa. Talossa oli kylmä ja sisätiloissakin tartti pitää ulkovaatteita. Kuuntelin vinyylejä siellä olleella soittimella ja löysin Divinen vinyylin, olin hetki sitten nähnyt Pink Flamingosin ja tulin uteliaaksi. Ei jatkoon. Sandran vinyyli tuli tutuksi. Tauoilla oli pullaa ja kahvia.

Käytin sinä syksynä/talvena paljon Laura Biagiottin Laura-tuoksua. Muistan että riisuin ulkotakin vessaan mennessä, silloin oli todella kovat pakkaset. Vessassa oli tajuttoman kylmä. Vanhan talon ja pakkasen haju ja pienen wc:n täytti Laura-tuoksu. Sen verran laitoin reilusti, että olin yleensä aika sokea tuoksulle enkä haistanut sitä enää. Työharjoittelu päättyi kesken, sairastuin joulukuussa ja tammikuussa erosin koulusta. Koko syksyn oli vaikeaa nousta edes sängystä saatikka motivoitua mistään. Pidin porukasta jossa olin Kierrätyskeskuksella. Olin hiljainen ja ujo mutta kuuntelin mielelläni hävyttömiä vitsejä ja tarinoita kala/pilkkireissuista ja kotiviinin teosta. Kassan luona olevan työtuolin alle oli lattiaan piirtyneet jäljet tuolin renkaista. Sekin on jäänyt elävästi mieleen.

Ostin kierrätyskeskuksesta vihreän vakosamettisohvan, värikkäitä astioita ja punaiset jouluvalot.