Nostalgiatrippailun aarteita

Uusi  kupla on päällä. Ehtaa ysäriä, asia jonka muistan joka päivä mutta en jää enempää  miettimään. Spice Girls ^_^ Muistan että oli vaikka mitä keräilytavaraa ja tosi kaupallistettua, vetosi pikkutyttöihin. Mä en ollut  Spaissarikuplassa lapsena kovin voimakkaasti vaikka pidinkin ilmiöstä. Jälkikäteen olen vasta ymmärtänyt kuinka  isosta ilmiöstä oli kyse, ei ehkä musiikillisesti vaan muuten. Tästäkin yhtyeestä jäi pop-klassikoita jotka jokainen tunnistaa. Tämä oli viimeinen varhaisteinin/lapsuuden iso musiikkijuttu ennen teini-ikää, sen jälkeen tuli Nightwish. Lapsena oletti bändien ja ilmiöiden olevan ikuisia, se on ehkä yksi syy siihen miksi mä en koskaan kerännyt mitään. Nyt mä keräilen asioita nostalgia-arvon vuoksi. En muista koska Spice Girls pisti pillit pussiin mutta Spiceworld-levyn jälkeen tullut levy jäi vaisuksi+ että  suosikkini Geri lähti yhtyeestä. Innostus sammui.  Ehkä olin jo kohderyhmää vanhempi tai minulla oli jo uusi juttu menossa kuten Nylon  Beat, Eminem tai Nightwish. Spice Girls kuuluu samaan kategoriaan kuin Nylon Beat. Muistan ettei kovinkaan moni julkisesti enää buumin mentyä ohi,  myöntänyt kuuntelevansa kys. orkesteria. hattaraa, glitteria ja Girl poweria, siitähän tuli myötähäpeää herranjestas! Ja ne vaatteet! Aivan ihania, ilmentävät  hyvin 90-luvun loppua. Korkeapohjaset monot, kirkkaita värejä,  muovia, glitteriä ^_^. Sipce Girls oli ilmiönä  päällisin puolin sellainen josta tulee hyvä mieli, ellei mieti kaupallisuutta kaiken takana. Koska en itse kerännyt aiheeseen liittyvää sälää, tai ainakaan onnistunut säilyttämään näihin päiviin mitään vähäisiäkään asioita (koska hei d44, nehän tekee vielä keikkaa kun oon aikuinen :D), sain ystävältäni hänen kokoelmansa. Tarroja, kortteja eri koossa, julisteita, lehtileikkeitä ja tikkaripurkin+papereita. Kuvassa olennaiset, tarroja, kortteja ja lehtileikkeitä oli niin runsaasti etteivät mahtuneet kuvaan. Tällä kuplalla mennään varmaan seuraava kuukausi ^_^  CD-levyn lisälehtisellä oli tilauslomake josta sai tilattua paitoja, polaroid-kameran tai muuta sälää. Oli jopa Spice Girls deo-spray. Jollain tutulla oli sellainen, mutta en muista tuoksua, sekoitan sen ehkä persikkatikkarin tuoksuun. Veikkaan sen olevan hyvin ysäri, unisex-tuoksu. Vihreä, mausteinen ja sitruksinen maustettuna jollain puuterisella tuoksulla. Puuteriset tuoksut olivat silloin suosittuja.

 

 Tästä musaa päivään päättymättömältä kasetilta ;)

Jos ja muita ajatuksia

Tykkään antaa kiinnostuksenkohteilleni 100% silloin kun kupla on päällä. Kun se menee ohi niin motivaatiota on vaikea saada takaisin. Ajatuksen tasolla haluaisin harrastaa tankotanssia säännöllisesti, paljon ja suunnitellusti. Antaa sille paljon aikaa.

Realiteetit: tunnit ovat kalliita, työaika epäsäännöllinen ja elämässä on muutakin joka on prioriteettina. Kotona oleva tanko ei auta jos sitä ei käytä. Mielessä on se taso jolla olin parhaimmillani, se tuntuu hyvin kaukaiselta. Pitää tehdä  lyhyen tähtäimen tavoite, eikä tavoitella ensimmäisenä maailmanmestaruutta :D

Pohdintaa maailmasta. Valkoinen heteromies ei koe syrjintää sukupuolensa, värinsä tai seksuaalisen suuntautumisensa takia. Ei työpaikoilla eikä yhteiskunnassa.  Hän ei edusta vähemmistöä. Sinänsä ihan älytöntä. Mä en ole tajunnut tätä ennen.

Käännekohtia

Tyypillistä. Mieleeni ponnahti asia josta olisi kiva kertoa. Blogi on kokenut nimimuutoksia vuosien varrella, elämäntilanteen ja kuplan vaihtuessa toiseen. Ensimmäinen taisi olla "You can't fix me", tavallaan nimi oli oikeassa aina. Sitten tuli Neonvalotaivas, kuuntelin paljon konemusiikkia ja siitä näkyivät vaikutteet, sitten taisi olla October Rust-viitaten syntymäkuukauteeni, sen jälkeen oli Manuaalinen elämäni,viitaten siihen että elän jossain nostalgiakuplassa jossa on vain olemassa vanhoja tavaroita. Tuntuu että blogi on tullut nyt lopulliseen muotoonsa, sehän minä olen, kävelevä  nostalgiakupla.

Soitin itselleni verikokeen ja valkotakkiset. Ajattelin selvittää mistä unohteluni, ajantajuttomuuteni ja kuplaan vajoamiseni johtuu. Kapasiteetti ei vain riitä muistamiseen, vireystila vaihtelee päivän aikana paljon. Nukahtelen tahattomasti jos joutuu istumaan pidempään kuin 15 minuuttia. Pää pursuaa ajatuksia.

Unohtelu aiheuttaa syömättömyyttä joka aiheuttaa lisää unohtelua kun syö huonosti. Miten voi niinkin arkinen asia kuin syöminen olla niin iso haaste. Siedän nälkää muutenkin huonosti. Vituttaa.

Verikokeessa selviää onko tyhjäpäisyys puutostilasta vai sairaudesta johtuvaa.  Psyykkeenlääkäri selvittää onko se neurologista. Sairaus tai puutostila ei selitä lapsuudessa ollutta unohtelua ja kuplaan vajoamista.

Mulla ei edelleenkään ole kauhean hyvää oma-aloitteellisuutta ellei kyseessä ole rutinoitunut asia.

Mutta asenne terveydenhuollossa on vähän sellainen, että jos on menestynyt koulussa ja on työpaikka niin mitäänhän ei voi olla.

Olis kirsikkana kakun päällä ymmärtää itseään paremmin. Onneks Ville on ollut kaikki nämä vuodet mulle järjen ääni ja opettanut sosiaaliset käytöstavat. Kuinka kunnioittaa muita ihmisiä, kuinka olla hyvä tyyppi. Koska monesti on käynyt niin että käyttäydyn kuin perse, enkä ole tajunnut tehneeni mitään väärää. Joten anteeksipyyntökään ei onnistu kun omasta mielestä kaikki on  ihan  ok.