Paluu työarkeen. Tuntuu hyvältä kun ei ole enää niin väsynyt. Puolentoista kuukauden tauko teki hyvää, sain nukkua ja levätä ja tehdä mielekkäitä asioita. Voisin ottaa tavoitteeksi ennakoinnin. Eli aina eväät valmiiksi ja herään hieman aikaisemmin jotta ei tule kiire. Sekä nukkua vähintään 8 tuntia. Ilman herätyskelloa nukun 10 tuntia, tosin vapaiden aikana unentarve väheni ja unesta tuli katkonaisempaa kun ei ollut päivittäistä rasitetta. Ainahan pitkät unet eivät ole mahdollisia, koska kaupan alalla työvuorot kulkevat aika epäsäännöllisesti, onneksi niitä tilanteita on harvoin. Työmatkat kuljen pyörällä. Olen harkinnut "kuntopyöräni" myymistä, koska se on ihan järjettömän raskas polkea. Kyseessä on siis 28" Helkama Aino, karvalakkimalli, ei vaihteita eikä käsijarrua tms. Tuntuu että sitä saa polkea alamäkeenkin koska vauhti hyytyy. Haaveilin aina vanhasta kirkkopyörästä, mutta en ajatellut asiaa käytännön kannalta. Onhan se arkipyöräilyyn ihan kiva, mutta jokapäiväiseen työmatkaan se ei ole kiva. Saattaa myös olla että pyörässä on jokin vika, jonka vuoksi se on niin raskas.
Death metal ei ole musiikkina iskenyt minuun juuri ikinä. Tulee mieleen vuosi 1990, pikkupaikkakuntien julisteet joissa näkyvät bändien logot (visuaalisesti miellyttäviä), raakilemaisuus, c-kasetit, demot. Pidän siitä nostalgisuudesta ja siitä että lopputulos on hiomattoman oloista. En osaa selittää tarkemmin. Pidän muista genreen liittyvistä asioista, mutta en itse musiikista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti