Hyvä olla planeetoilla

Nyt taas on ihan eri moodi päällä. Hyvä olla, ideoita piisaa ja naurattaa. Sisällä kuplii ja tuntuu sellainen onni ja hyvä olo. En osaa paremmin selittää. Kestäisipä tää ikuisesti, mutta kokemuksesta tiedän että kestää korkeintaan viikon tai kaksi sen jälkeen palaa normaaliksi itsekseen jonka olotila on koko ajan vähän negatiivisen puolella. Tai vaihtoehtoisesti levottomuuden, ahdistuksen ja turhautumisen pyhä kolminaisuus kietoo mut takaisin kuplaansa. Siinähän sitten taas räpiköin pimeässä. Katsotaan miten käy. Keskustelen ihmisten kanssa pääni sisällä, se tuntuu mukavammalta kuin keskustelu oikeasti. Sitten käy niin että tavatessa en löydäkään mitään sanottavaa. Jännityn kun pitäisi lähteää viettämään sosiaalista elämää, jännityn kun meille tulee vieraita. Käden hikoavat, olo on kuin kahvipannullisen jälkeen. En ole aiemmin tajunnut sosiaalisuuden ja jännityksen liittyvän toisiinsa, ainakaan näin voimakkaasti. Sanoin äidille siitä ja se sanoi että tervetuloa kerhoon. Muistan että ennen asiakaspalveluduunia minua vaivasi sama, duuni helpotti sitä. Nyt olen ollut kotona monta vuotta ja sosiaalinen elämä on kutistunut, joten vaiva aikoo palata. Mulla on projekti hiustenvaalennus. Soodapesulla lähti väriä, seuraavaksi askorbiinihappoa. Sit taas viikon päästä soodaa. Päänahka varmaan tykkää hyvää -_- Äiti kävi kylässä, katottiin Tarot-kortteja. Hyvä olla välillä vähän planeetoilla, kun on kerran planeettaystäviä.

Joko taas?

Pyhä kolminaisuus: Turhautuminen, ahdistus ja levottomuus. Lisäksi päälle puskee väsymys ja itkeskely. Tätäkö tämä taas on lähes neljän vuoden tauon jälkeen? Mä en edes muistanu miltä tuntuu haluta pois/kadota olemassaolosta. Tää demoni iski kyllä salaman lailla taas muistikuvat johonkin tunnemuistiin. Samanlainen olo, niin väsynyt ja raskas ettei jaksaisi edes hengittää. Plussaa että ruuanlaitto sujuu taas, eikä toi paska fiilis ole päällä koko ajan. Se vaihtelee päivässä on/offilla monta kertaa. Illalla on pahinta kun pitäs nukkumaan käydä, yötkin ovat levottomia. Heräilyä ja ihan ihmeellista unensekaista kauhun tai pelon tunnetta. Unihalvauksia. Kummallista. Toisaalta tää voi olla seurausta siitä että kevät alkaa tulla. Kukapa sen tietää. Mulla on usein vaikeinta tammikuusta huhtikuuhun. Kauhee overdrive tai sit passivoituminen+kiukkupaskaa. No jos toi harrastelu auttais ni menis aika nopeemmin :) Löysin Lahdesta hennaa, tosin jo viime keväänä. Pussi on puoli kiloa ja hintaa 4,90. Aika karkeaa tavaraa joten jos meinaa tatuointeja tehdä niin joutuu sihtaamaan useamman kerran. Väri on intensiivinen. Tatuoinneissa taittuu selkeästi ruskeanpunaiseen kuin tummaan punaiseen. Sormissa 12 tunnin vaikutusajalla väri tummuu oranssinmustaksi. Paketissa lukee Product of Iran, Red Henna. Itse hennajauhe on pakattu kangaspussiin jossa lukee Hana Atabake ja Aazam Yazd. Väri tarttuu suht nopeasti ihoon, yhtä nopeasti kuin kokeilemani BAQ hennat kuten Hennacat's cream ja Rajasthani Organic, mikäli tahnan teko on mennyt just eikä melkein.

Vetämättömyyden karkoitusta

Väsymys piinaa, vuorotellen ylivirkeyden kanssa. Tuntuu että silmät ei aukea missään vaiheessa päivää. Ehkä sit illalla seitsämän aikaan, paitsi eilen. Olen koittanut saada vetämättömyyttä pois liikunnalla, mut jotenki ei inspaa mikään. Tankoilu piristää jonkii verran kun sujuu omasta mielestä ihan hyvin. Ja kaikenlisäks se on hauskaa. Ysärit soimaa ja tangolle keikkumaan. Kädet ja ihan kummalliset lihakset ovat kipeinä pari päivää joten en uskalla keikkua tuossa edes joka toinen päivä. Satutin olkapääni n. kuukaudeksi aiemmin joten veikkaan että aloitin ehkä turhan rankasti ja laiska kun olen niin lämmittelyt jäivät väliin. Ehkä opin jotain... Sanoin itseni irti duunista, koska aion lähteä opiskelemaan ensi syksynä. Työn, duunin ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla turhan rankkaa. Kymmenen vuotta kirjoilla samassa duunipaikassa vaikka kesätöihin piti mennä vaan yhdeksi kesäksi :D Vaikka olen ollut vajaat viisi vuotta poissa työelämästä, silti painajaiset töistä jatkuvat. Eihän siellä ole enää tuttujakaan :o Kirppiksillä ei ole tullut käytyä, paikallinen on niin surkea. Joulu on kirjaimellisesti lusittu, sukulointia stressiä, riitaa ja univelkaa. Uusi vuosi toivottavasti uudempia tuulia :)