Lyhyestä virsi kaunis

Lueskelin vanhaa blogia. Levottomuus ja ahdistus paistavat läpi. Elämän pohdintaa ja vellomista ristiriidassa. Lasten syntymän jälkeen en ole juurikaan pysähtynyt ajattelemaan, arki pitää jalat tiiviisti maassa. Ahdistusta on mutta se on erilaista. Kaipaan välillä sitä kun oli omaa aikaa ja pystyi lähtemään ex-tempore johonkin. Mutta voin vaikka lyödä vetoa että moni perheellinen kaipaa aikaa ennen lapsia. Seesteinen aika elämässä alkoi vuoden ennen esikoisen syntymää. Tähän päivään asti se on jatkunut ja se on ihan mukavaa. Sekin aika oli kun juoksin tukka putkella kylillä ja ryyppäsin. En voi sanoa että sellaista aikaa ei enää ikinä tule koska elämä tuppaa kulkemaan ajanjaksoissa. Saan jonkun viidenkympin villityksen :D Ajatus jökittää taas, huomaan syöväni kynsiä ja tuijottavani tyhjää.

Hyvää

Uusi mahdollisuus Methodille. Mietin tuoksuttoman (Free+Clearin) ja  vauvapyykkiin tarkoitetun Sweet Pean välillä. Päädyin pinkkipulloiseen Sweet Peaan, koska ajattelin että vauvapyykkiin tarkoitettu aine ei mahdollisesti ole voimakkaan tuoksuista. Kone pyörii ja ainakaan vessaan mennessä nenäni tai pääni eivät saa slaagia joten seula läpäisty. Harmi vain että Methodin Baby laundrya ei saa Suomesta. Joten jatkossa hajuton versio. Aikaisemminkin blogissa esiintyneet piilolinssit, Starlens 1-day color:ien valmistus on ilmeisesti lopetettu. Mälsää. Yhden parin hinta oli kahdeksan euroa ja ne olivat esim. juhliin tai baari-iltaan loistavat. Toisekseen niissä oli väriosa umpinainen, eli ei pupillin reikää keskellä josta oma silmien väri tulisi läpi. Jaa halkaisijaltaan aivan sopivat kun suurin osa linsseistä on ihan liian isoja ja sitten linssi muljuaa kun silmiä liikuttaa. Tosi aidon näköistä :D

Käryä

Terveisiä täältä Fresh Airin kärystä :x Vaikka nenäni on tuoksuherkkä, pystyn silti käyttämään hajuvesiä (rajatusti). Vanhasta suosikistani Moschinon I love love:sta jouduin luopumaan koska se aiheutti aivastelua. Pidän tuoksusta edelleen mutta en voi käyttää. Provence&Naturen Bougainvilliers on tuorein ihastus. Luonnonkosmetiikan hajuvedelle tyypillisenä se ei kestä iholla pitkään. Tuoksua on vaikea kuvailla, ehkä ruusuinen appelsiini on paras kuvaus. Geraniumin olen ainakin haistavinani. Salvador Dalin tuoksuista en myöskään saa oireita (Sea&Sun in cadaques ja Dalissime) ja Naomi Cambellin Naomagicista ei tule mitään. Onneksi nenä tai pää ilmoittaa hyvin nopeasti sopiiko jokin tuoksu. Yleensä en ole kookoksen tuoksun ystävä mutta Honore des Presin Love Coco tuoksuu kesälle ja miedosti kookokselle. Ihan kiva, eikä liian imelä, mutta sekään ei luonnonkosmetiikkana kestä.

Method pyykinpesuaine Fresh Air

Voisinpa sanoa että pidin siitä. Pesutehossa ei ole moittimista mutta hajussa on. Päänsärky ja aivastelu taattu. Haju on samankaltainen kuin perus Omoissa ja Bio Luvileissa. Valitettavasti. Otin tuoksun riskillä. Valittavana olisi ollut tuoksuton, Laventeli-seetri, Pioni tai Tuoksuherne (vauvapyykkiin). Kukkaistuoksut ovat aina riski, samoin sitrukset. Puun tai eukalyptuksen tyyppiset tuoksut eivät saa aivastelua aikaan. Tuoksuherneen tuoksuinen saattaisi olla kokeilun arvoinen, tosin sekin on riski koska toisinaan olen huomannut että myös lapsille tarkoitetut tuotteet ovat voimakkaan tuoksuisia. Ole Hyvän piparminttu pitää siis ykkössijaa. Sain nenäoireita myös Attituden Citrus Zestistä, vaikka alkuun tuoksui hyvältä. Välillä ärsyttää olla hajuherkkä kun kuitenkin pidän tuoksuista jos niistä ei tule oireita. Toivon todella että Fresh Airin haju ei jää kuivuneeseen pyykkiin.

method

Maistoin CafeCepsiä vahingossa, koukkuun jäin! Ekopesuainetesti jatkuu, viiden litran Ole Hyvä piparmintussa pohja näkyy. Seuraavana testiin lähtee Methodin Fresh air. Olen kuullut Methodista paljon kehuja joten odotuksia on. Ole Hyvässä ei ollut mitään vikaa, sain jopa mustikkatahrat pois, mutta pesenkin pyykit 60 asteessa. Annostuksen kannalta haluan pesuaineen jolla olisi pieni annostus koneellista kohden ja olisi näinollen riittoisaa. Litrasta Ole Hyvää saa 20 pesua, annostelu on 50ml/koneellinen (6kg). Litran hinta on n.11 euroa jolloine koneellisen hinta on 0,55e. Viiden litran täyttökanisterin ostaessa litran hinnaksi tulee 7,80e jolloin koneellisen hinnaksi tulee 0,39e. Methodin pikkupullosta saa 25 pesua ja kokoa on 300ml. Pullon saa halvimmillaan Kärkkäisen verkkokaupasta hintaan 7,90e. Koneellisen hinnaksi tulee n.0,31e. Litran pussi methodia maksaa n.23 euroa ja siitä saa 85 koneellista. Tällöin koneellisen hinnaksi tulee 0,27 euroa. Joten on sanomattaksin selvää että haluan kokeilla Methodia.

Meripihkan lumoa

Sävy joka on vaikeasti saatavilla. Meripihka on älyttömän kaunis kynsilakassa ja luomivärissä. Macilta löytyy luomiväri sävyssä Amber Lights, Mavalalta (kausi?)lakka sävyssä Amber drop ja China Glazelta lakkasävy In awe of Amber. Kaikkia kokeiltu ja sävyt ovat todella kauniita. Lily Lolon Gingernut luomiväri on kuulemma samansävyinen Amber Lightsin kanssa mutta ei ole niin metallinen. Kaipaan värejä. Terrakottaa, tummanvihreää, ruskeaa ja tummankeltaista. Syksyisiä värejä. Syysfiilis jo, mutta ei huonolla tavalla. Villapaitoja ja lapasia, keltaista auringonvaloa. Kävin mustikassakin, viimeksi olin 2013. Silloin oli huono mustikkavuosi ja sain hyvältä paikalta varmaan viisi litraa. Nyt rouhaisin samaiselta paikalta kahdessa tunnissa kymmenen litraa. Kolmena päivänä kävin ja kokonaissaldoksi tuli 30 litraa. Pari tuntia päivässä joka on ihan riittävästi omaa aikaa. Ei edes ötököitä. Harmittaa ettei ollut enempää aikaa mutta autoon ei olisi mahtunut yhtäkään litraa enempää, jalkatilatkin olivat täyteen survottu tavaraa. Mökkikampetta oli sen verran reippaasti.

Elossa

Elossa ollaan. Tosin välillä tuntuu että ei tarvitsisi. Unettomuus vaivaa. Illalla pienikin rasahdus tai ääni havahduttaa ja nostaa pulssia. Sydän vetää ihme kierroksia. Kroppa hyppelehtii nukahtaessa ja voin sanoa hyvästit yöunelle kun alkaa potuttaa. Tunnistan ylikierrokset kouluajalta. Lasten takia yöt eivät ole rikkonaisia. Luen kosmetiikkablogeja ja löysin Lily Lolon. Kosmetiikkaa on kiva testailla mutta mun nykyisillä kulutusmetodeilla ostan uutta vasta kun vanhasta pohja näkyy. Iso ero siihen että meikkejä oli aika paljon. Perustuotteilla pääsee aika pitkälle. Kippaan kitaani valeriaanaa jos siitä olisi apua, kissat kiehnäävät kammottavan valeriaanalöyhkän perässä. Laitan korvatulpat. Perjantaina Nightwish Ratinan stadionilla. Hyvällä säkällä pääsen lauantai aamuna Stockmannille hiplaamaan Macin tuotteita. En viitsi ostaa netistä sokkona kun koneen näyttö vääristää sävyjä ja olen ihan hiton kranttu luomivärisävyjen suhteen.

Mielekästä

Muutto on hoidettu, tavarat aika lailla jo paikallaan. Asunto tuntuu enemmän kodilta jo nyt kuin edeltäjänsä ehti vuoden aikana tuntua. Vanha talo näkyy tässä asunnossa. Ei ole kolkkoa ja huoneet sopivan kokoisia. On rempattu mutta ei liikaa. Edellisessä kämpässä mätti liian moni asia, aivan kuin koko kämppä olisi kursittu sieltä täältä Erikeeperillä eikä ilmakaan kiertänyt. Kaiken lisäksi asuntoa vuokrataan hyväkuntoisena.... Hyväkuntoista se ei ollut nähnytkään edes meidän muuttaessa. Jo pelkästään wc antaa aihetta välttävään tai tyydyttävään kuntoon. Seinät vanhat joista maali rapisee, laikkua seinässä, laikkua katossa, kaakeleiden saumat painuneet, silikonisaumat mustuneet. Ainoa uusi asia on wc-pönttö. Mut nykyisestä kämpästä en voisi enempää toivoa. Ei tunnu tropiikilta ja tunkkaiselta.

Vitut blogista ihan suoraan sanottuna.

Mielessä on käynyt blogin lopettaminen koska tuntuu että mulla ei ole tänne enää mitään annettavaa. Ajatuksia tulee ja menee mut mä en pääse niitä tänne purkamaan. Blogi käy mielessä mut sitten tulee ajatus et ehkä myöhemmin. Pohdiskelin yks päivä taas lasten vaateasioita ja sukupuolineutraaliutta jne. Mitä vanhemmat asiasta lapsilleen opettavat? Mulle on aika sama onko poikani paidassa kukkia vaiko autoja. Toisekseen noin pieni (2,5v) ei vielä ymmärrä sukupuolisidonnaisuutta, enkä ole kokenut tarpeelliseksi edes kertoa asiasta. Ei ole vielä tyttöjen ja poikien leikkejä, vaatteita tai käytöstä. Tehdään sitä mikä kiinnostaa. Se tulee itsestään viimeistään kouluiässä "kun kavereillakin on". Sain juuri terävän muistutuksen siitä miksi en jaksa enää kirjoittaa. Laitan miehen kanssa lapset päiväunille ruuan jälkeen. Sitten ehkä pyykit koneeseen ja kahvin keittoa ja hetken hengähdystauko. Istahdan tähän ja luen uusimmat blogipäivitykset bloggerin etusivulta. Avaan uuden sivun aloittaakseni kirjoituksen ja saan neljä riviä...jommankumman lapsen huuto alkaa kuulua ja pitää nousta pois. Ajatus katkeaa ja poistan alun neljä riviä ja kirjaudun ulos. Joka ikinen kerta. Ehkä sit kuukauden päästä jos jaksaa innostua.

Tavotteita

Mistäköhän lähtisi vyyhtiä purkamaan? Koitin ottaa selvää onko mahdollista saada TÄYSIN Suomessa valmistettuja vaatteita. Ei kelpaa että materiaalit hankitaan ulkomailta tuontina ja ommellaan ja painetaan täällä. Aika kehnolta näyttää ja alkoi suoranaisesti vituttaa. Hamppu, nokkonen sekä pellava olisivat erittäin varteenotettavia kilpailijoita puuvillalle. Kaikkia voi viljellä Suomessa, eikä ainakaan nokkonen tai hamppu tarvitse lannoituksia yms. kasvaakseen. Mutta mikäli onkimani tiedot pitävät paikkansa, laitteita näiden kuitujen jatkojalostukseen ei Suomessa ole. Ainakaan niin että saisi sileää/pehmeää kangasta. Nokkoslankaa voi tehdä käsinkin mutta hienojakoisuus on karkeampaa kuin juuttisäkin langat. Ensi kesänä tavoitteeni on tehdä nokkoslankaa itse.

Muuttoliikettä.

Kummaa muuttoliikettä. Taloissa joissa asumme, on vapautunut kahden kuukauden aikana kuusi 70 neliön kolmiota. Sama rykelmä oli vuokrattavana vuosi sitten ja vuokrausaika on vuoden määräaikainen. Ei voi olla sattumaa. Taloja on neljä samanlaista (4, 6, 8 ja 10) joista yhdessä ei ole muutoliikettä ollenkaan (4) lopuissa on reippaastikin. Kymppitalossa oli viime kesänä tulipalo ja asunnon ylä ja alakerrasta asukkaat muuttivat pois aika pian tapahtuneesta. Nyt ovat taas vuokrattavana, takuuvuokrakin on puolitettu. Meidän asuntomme näytti päällisin puolin ihan hyvältä näytössä, mutta totuus oli toinen. Wc-pöntön takaa löytyi epäillyttävän laikukas seinä, lattialistat lähtevät irti kosketuksesta (ovat ohuilla nauloilla kiinni betonissa), keittiön ovenkarmi putosi päähäni avatessani keittiön oven (ovat myös ohuilla nauloilla betonissa). Ilma ei kierrä vaikka tuuletusräppänät ovat täysillä auki. Se aiheuttaa kosteuden tiivistymisen ikkunoihin, samaa vikaa näyttää olevan vastapäisessäkin talossa. Siellä on muutama ikkuna aina huurussa. Kaikkea pikkuvikaa löytyy. Taloyhtiö/isännöitsijä voisi aloittaa toimenpiteet vaikka ilmastointihormien nuohouksella. Jotain vikaahan näissä taloissa on pakko olla että porukka asuu pakollisen vuoden ja lähtee heti pois. Mekin aiomme lähteä kunhan sopiva asunto löytyy. Onneksi ei ole oma asunto, vuokralla pääsee helposti pois.

Hupsista

Päässäni on raksuttanut paljon viime aikoina. Kirjoitin päiväkirjaakin muutama päivä sitten. Yleensä ulos ei tule mitään. Projektina on tavaran vähentäminen. Kävin vaatteet läpi ja viisi pientä jätesäkkiä lähtee kiertoon. Yhden pussin säästin sellaisia joilla on tunnearvoa ja ajattelin lahjoittaa sen jollekin erityiselle kuten vaikka siskolleni kun sellainen päivä koittaa. Onneksi pussilla ei ole kokoa. Muutaman vaatekappaleen aion myydä pienellä summalla paikallisella kirppiksellä. Eräs takki jota ei saa enää ja oli aikoinaan hinnakaskin saa lähteä. On pyörinyt kaapissa sen verran pitkään. En voi antaa sitä koska siskollenikaan koska hänellä on samanlainen. New Rockitkin lähtevät kiertoon, kaikki tavallaan vanhasta tyylistä jääneet jämät lähtevät. Tämä olisi varmaan helpompaa jos olisi muutto menossa mutta kai sitä voi karsia ilman muuttoakin. Positiivisena asiana huomasin etten sittenkään huku itse vaatteisiin. Säkit ovat täynnä lastenvaatteita. Hommasin hiiliteräspaistinpannun. Pitää olla sellainen joka kestää kuumaa, lasten leikit (juu ei ole mitään leikkikeittiötä vaan oikea.) ja vähän rankempaa käsittelyä. Pinnoitepannut menevät tässä taloudessa nopeasti pilalle, keraaminen pannu sanoi itsensä irti vuoden käytön jälkeen. Juuri sinä päivänä kun tilasin uuden pannun. Rasvaton ruuanlaitto on mun mielestä ihan puppua. Neuvolassakin hoetaan rasvaton ja vähärasvainen ja sit pitäisi antaa rasvalisää. Noh pitää raportoida sitten miten hiiliteräspannu suoriutuu. Vaikka käytänkin pääosin luonnonkosmetiikkaa niin päätin hommata kumminkin korealaista BB-voidetta Misshalta. Se oli aiemminkin hyvä ostos. Mun mielestä sellaiset on hyviä ostoksia jotka eivät jää kaappiin pyörimään vaan ovat käytössä lähes joka päivä. Vaatteissa minimi on kolme kappaletta kutakin. Yksi pesussa, yksi käytössä ja yksi kaapissa. Variaatioita sillä ei kauheasti saa, mutta jos osaa ostaa oikein niin kaikki osat sopivat kaikkien kanssa. Tosin sukat ja alushousut kuluvat tällä käytöllä ennätystahtia. Toivon että vuosien aikana olen oppinut impulsiivisesta ostajasta vähän järkevämmäksi.Kosmetiikan kanssa on hankalampaa koska on kiva kokeilla uutta. Siksi testikoot ovat käteviä ja toisaalta tällä hetkellä hyvin suotavia. Pärstääni koristaa POD joka reagoi saunomiseen ja vääriin kasvotuotteisiin aika ikävästi.

Lupa hiljaisuuteen

Kuvittelin aina että pitäisin päiväkirjaa ikuisesti. Kriisit elämässä ovat huomattavasti vähentyneet ja olen aina pitänyt blogia paikkana purkaa pahaa oloa. Ehkä se on hyvä merkki että kirjoituksia ei enää ilmesty niin tiuhaan tahtiin. Olen harkinnut kirjeiden lähettämistä ihmisille joita en ole nähnyt vuosiin, osoitteiden hankkiminen on vain hieman hankalaa jos facesta ei löydy. Minäkin poistin kaiken, paitsi profiilin. Siellä on hyviä kirppiksiä ja paikalliskirppis. En juurikaan jaksa lukea tilapäivityksiä ja ketä kiinnostaa mun tilapäivitykset? Kun en viitsi lapsista jauhaa aina, enkä retrosta tai kissoista. Tai meikeistä :D Kamerakin on aina vaan rikki joten kuviakaan en saa. Käsityökärpänen on taas purrut mutta en tiedä mistä revin aikaa.

Väliaikatiedote

Hiljaisia hetkiä ei juurikaan ole. Likka vetää rintaraivareita ja esikoinen polkee jalkaa. Sirkus pyörii vakaaseen tahtiin. Reseptejä olisi kiva jakaa mutta en löydä aikaa siihen. Ajattelin kokkailla kasvisruokaa nyt enemmänkin. Idättämistä, linssejä, papuja, sinimailasta, hamppua ja mahdollisesti sarviapilaa. Hampunsiemenistä olen tehnyt juomaa, rouhetta ja hampputofua. Soijamaito tai tofu eivät nappaa maun takia. En ajatellut kuitenkaan vegeksi ruveta, tarkoitus on lähinnä vähentää lihan syöntiä. Syön edelleen siis juustoa, voita, kananmunaa jne. Ja tykkään vihanneksista niin mikä jottei. Ei ole mitään periaatteellistä. En ole koskaan viitsinyt kokata kasvisruokaa koska koin sen vaikeaksi ja yritelmät ovat olleet mauttomia. Jatkuva jauheliharuokien puputtaminen tulee korvista ulos, samoin kana. Tämä tuo syömiseen vaihtelua :)