Pyykinpesuasiaa

Päätin siirtyä pesuaineessa kokonaan taas pesupähkinöihin. Keitän niistä litran liuosta kerralla. Tahroihin olen käyttänyt sappisaippuaa. Aiempi kokeiluni pesupähkinöillä karahti siihen kun en viitsinyt keitellä enkä kokenut rumpuun laitettavia kuoria kauhean toimiviksi. Plussaa myös siitä että liuoksella voi pestä myös hiukset vaikka vaatii vähän enemmän vaivannäköä. Litku ei nimittäin vaahtoa kovinkaan kummoisesti joten levittäminen on sontaa. Pesutuloksessa ei ole valittamista kummassakaan pyykissä tai hiuksissa. Tahroja en ole saanut pois pähkinöillä mutta en myöskään millään normi pesuaineillakaan. Viimeisimpänä pesuaineena oli Erisanin hajusteeton. Ei siitäkään ollut valittamista. Pähkinöiden ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Minulle ne eivät sitä ole koska ne tuodaan kaukaa ulkomailta. Myrkyttömämpiä voivat olla kuin normi pyykinpesuaineet. Pidän siitä että siivouskaappi ei notku täynnä erilaisia pulloja, pähkinäliuos on sopinut myös yleispesuaineena ja hätävarana jos tiskiaine on päässyt loppumaan. Eikä haise millekkään. Lopetin Attituden pesuaineenkin käytön tuoksun takia, jokin siinä sai aivastelemaan vaikka pidin tuoksusta pitkään. On mukavampi kun saa itse valita miltä pyykki tuoksuu, olen käyttänyt pähkinäliuoksen sekaan eteerisiä öljyjä (laventeli, ylang ylang tai eukalyptus). Tietysti vähän arveluttaa kuinka pahasti jämähtävät pesukoneen sisään, mutta pesuainelokero ei ainakaan haise öljyjämille eikä pesukone. Ostin taannoin vaatepaketin huutonetistä ja nyt on projektina saada vaatteista pesuaineen ja ummehtuneen haju pois. Vaikuttaa siltä että vaatteet ovat joskus unohtuneet koneeseen eikä ummehtunut haju ole niistä lähtenyt, sitten asiaa on paikkailtu voimakkaasti tuoksuvalla pyykinpesuaineella ja huuhteluaineella. Käry on ihan käsittämätön. Pesin koko satsin 70 asteessa soodan ja etikkalorauksen kanssa, tuoksuvat vielä pesuaineelta ja ummehtuneen haju on pääosin kadonnut. Olen aika hanakka pesemään lähes kaikki 60 asteessa, mutta mielestäni silloin voi käyttää pikapesua ja vähemmän pesuainetta. Korkeampi lämpö puree rasvaan paremmin, eikä meillä ainakaan pesukoneessa ole koskaan ollut hajuongelmaa. Saattaahan vaatteista väriä päästä kun pesee 60 asteessa, mutta ostan kaikki vaatteet käytettynä joten "esikulahdutus" on jo tehty.

Ratkaisu kommentointiongelmaan?

Noniin uutta yritystä. Nyt sain jopa muokattua blogia ilman herjauksia. Valitin avolle eilen bloggerin perseilystä eikä mieleen edes juolahtanut että syy saattaisi olla selaimessa (Firefox). Vuodelepopäivien aikana datasin miekkosen kännykällä (itsehän en sellaista kamaluutta omista... :D) ja huomasin että kommentointi onnistuu ihan mutkitta. Sain mielenrauhaa eilen kontrollikäynniltä ja lääkäri oli sitä mieltä että aikaa ei enää varata ellei tule jotain yllättävää. Eli vauva ei ole ainakaan toistaiseksi putoamassa kyydistä vaikka olin ihan varma että nyt tulee. Kaveri on päiväsaikaan rauhallisempi ja öisin alkaa vatsan ja kylkien heiluttelu. Unettomuus vaivasi meitä kaikkia viime yönä. Esikoinenkin heräsi yöllä ja lähti sängystä taapertamaan, eikä olisi uni tullut uudelleen millään. Normaalisti ei heräile. Itseäni valvotti vauvan potkiminen, särkevät käsivarret ja älytön kutina. Tuntui että kutisee korvakäytävissä asti, mutta en ihmettele-sängyssä oli aika reippaasti hiekkaa. Kuuma suihku auttoi särkeviin käsiin, mutta huomasin ihon olevan niin kuiva että hilseilee. Ei harmita että kesä alkaa olla mennyt, jotenkin tuntuu mukavalta katsoa lehtien ja ruohon kellastumista. Samoin pimeneviä öitä ja alkusyksyn öistä hajua. Aiemmin inhosin syksyä, se oli masentavaa. Nykyisin masentavaa on vain loskakelit ja harmaat talvet.

Kiire on kirpulla

Kauhee kiire uudella muksulla on näköjään ulos. Nyt on rv.31 tasan ja toissapäivänä alkoi taas supistelu. Ovat aika säännöllisiä, mutta eivät kipeitä. Mitään muuta outoa en ole huomannut. Viimeksi kivuton supistelu oli saanut muutoksia aikaan. Eilen makasin koko päivän sängyssä ja vasta illalla alkoi helpottaa. Ei tunnu keilapalloa haaroissa, mutta alavatsalla kyllä. Ihmettelen nopeaa aikataulua kun esikoisen kohdalla kivutonta supistelua oli rv.24 alkaen aika runsaasti ja kävelin töihin monta kertaa viikossa (meno-paluu 8km). Vasta rv.36 neuvolakorttiin on merkattu kohdunsuun pehmentyneen ja kaulan pituudeksi 1,5 cm. Uudelleensynnyttäjänä näköjään paikat falskaa ja pahasti...

Onnellinen loppu

Viikkoja kasassa tasan 30, vauva kieppuu edelleen mukana (onneksi). Kontrollissa määrättiin lisää vuodelepoa, mutta oman voinnin mukaan olen ollut jalkeilla. Näillä helteillä rasittuu huomattavasti helpommin joten mitään ihmeitä ei pysty tekemään. Vauva on edelleen aika alhaalla, mutta tällä kertaa ultraaminen oli helpompaa. Yöunet ovat kadoksissa, kun vatsassa alkavat möyrintäkestit yöksi. Sain todeta myös että joskus tarinoilla on myös onnellinen loppu. Hellu livahti kuukausi sitten ulos emmekä saaneet sitä kotiin kutsumalla tai loukuttamalla. Oma vointi ei antanut enää periksi että olisin voinut jatkaa metsässä pyörimistä. Vajaa viikko sitten kaveri soitti että kissamme on parin talon päässä maukumassa. Kaverin tyttöystävä sai napattua Hellun syliin ja kävin hakemassa sen kotiin. Mikä onni, olin jo luovuttanut. Ajattelin että näillä helteillä ei varmasti selviä kun ei ole edes satanut. Eläinlääkärikäynnillä ei paljastunut mitään, mahan alta ja taipeista leikattiin turkki pois kun oli takuttunut ihoon asti. Mukaan matolääkitys. Laihtunuthan tuo oli mutta se on pieni juttu, eikä tehnyt pahaa. Ylipainoa on ollut mutta nyt on aika sopiva. Onnea :)  Toisen tulokkaan kanssa olen ajatellut taas kestovaippoja. Minun piti esikoisen kanssa kestoilla mutta koin sen vaikeaksi, kaikki oli silloin uutta ja stressaavaa. Nyt on oma pesukonekin niin se helpottaa. On kuorivaippaa ja sisäimuja, taskuvaippoja seka AIO-mallisia. Villahousut pitäisi vielä hommata niin voisin kokeilla myös harsoja. Olen jotenkin paljon luottavaisempi nyt kaiken suhteen, mutta sitä on vaikea sanoa mitä synnytyksen jälkeen tapahtuu. Tuleeko masennuksen monttu? Onnistuuko imetys? Onko vauva kärttyinen? Ja mites esikoinen reagoi? En oikein malttaisi odottaa, muistan esikoisesta vain mukavat asiat vauva-arjesta. En väsymystä, en stressiä, en yöllisiä kiukkuja. Saa nähdä ;)