Koditon

Pohdin somehanan kiinni laittamista. Pysyvästi. Blogin kirjoittamisen lopettamista myös pysyvästi. Asiaa ei riitä enää ruudun tälle puolen. Eikä ole riittänyt aikoihin. Ja juuri harvoin edes luen täältä asioita jälkikäteen. Pitäisi ehkä. Mutta en rehellisesti jaksa katsoa omaa valitustani kaikesta, kun elämän kipinä oli kadonnut. Mä en oikeastaan kaipaa elämässäni mitään muuta kuin kotiin. Ainakaan just nyt. Mä en tiedä mikä sen muodostaa. Työn suhteen olen palannut kotiin ja tunnen sen.Vaikka ihmiset eivät olekaan samoja. Veikkaan että koti löytyy jostain osoitteesta, jossa olen joskus asunut. Mulla on  tälläkin hetkellä olo,että haluaisin muuttaa. Johonkin jossa on kotoisampaa. Takka.Hiljaisempaa. Puun haju. Ehkä se onkin vain muisto kodista. Kun tuntuu että mä en ole kotona oikein missään. Tämä ei ole lopullinen sijoituspaikka,kun lapset kasvavat aikuisiksi tulee vielä muutto.