29.6.2020

Ripulimersu ja markettimusaa 70luvulta.

Tykkään asioista joissa on 70-lukulaisuutta. Vaikea selittää. Aavikko bändin kansitaide edustaa sellaista neuvostoromantiikkaa josta pidän. Ukkeli ja ripulimersu, Vladimir Putinin näköinen setä handu pystyssä, karvalakki päässä ja kaiken kruunaa venäjänkieliset tekstit. Tämä ei ole sama asia kuin retroharrastus. Äitini kuvaili Aavikon musiikkia markettimusiikiksi joka soi marketeissa 70-luvulla. Suihkon Pena tarjoaa :D Jotenkin mauttomia asioita joista pidän. Tulipahan vaan tällaisiakin mieleen. Innostuin.
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Oho melkein innostuin

Sain inspiksen johon olis tullut kuviakin. Kumma juttu, ettei luuri ollutkaan yhteistyöhaluinen. Helppo ja nopea juttu muuttui jo liian mont...

  • Kaikkee
    Ei mitään uutta. Ikuinen väsymys painaa. Maailmassa on asiat vinksallaan jos ihmiset unelmoivat hiljaisesta ja rauhallisesta elämästä. Eikö ...
  • Hei kuka vei verhot?
    Sumuverho on poissa, se päänsisäinen. Tai siis tavallaan on. Muuton jälkeen sain energiaa jota odotin pitkään. Ihan omituista. Joko kevät el...
  • The monot
    No eipä kauaa nokka tuhissut. Jäbä oli ilmeisesti pitkään hereillä kun koisasin tyytyväisenä vieressä koska nukahti sitten kun itse heräsin ...