Musiikkia

Musiikki. En käsitä miten monta vuotta meni ilman. Se on yksi niistä asioista joista en voisi luopua. Mä rakastan kirjaston ja kirpputorien cd-osastoja. Niin liikuttavaa kun saa plärätä kansilehtistä ja löytää sellaista musiikkia jonka oli unohtanut. Musiikki on kietoutunut elämänvaiheisiin ja menee tunteisiin. Kasaripopista oon tykännyt lapsesta asti, syntikat vetoaa edelleen. Teini-ikää kuorrutti Nightwish ja salassa ysäri ja suomirock. Parasta on kun iho nousee kananlihalle musiikista, se on mulle jokin automaattinen mittari siihen onko hyvää musiikkia. Toimii sellaiseenkin musiikkiin jota en ole ennen kuullut. Nykypopista en niinkää välitä koska mun mielestä siitä on tullut aika kuraa, tai sitten en omista tunnesiteitä nykypoppiin. Raskaampi musiikki natsaa edelleen eikä rajoitu ysärille. Parhaillaan musiikki itkettää ja sitten siitä tulee ihan loistava fiilis. Mä toivon että Nightwish ei koskaan lopettaisi mutta kai sekin joskus päättyy. Niiden keikat on sellaisia joista tykkään vaikka muuten en livemusiikista syty samoin kuin kotona cd-levyltä kuunnellessa. Vaikea pukea sanoiksi. Blogin nimi koki muutoksen, mun mielestä nimi kuvastaa täysin sitä miten koen elämän. Mä veivaan autostakin ikkunat auki kahvalla enkä nappia painamalla. Oon sentään siirtynyt sähköisiin lomakkeisiin. Syyslomalla katsottiin jatko-osa Nörtti-sarjasta. Ihan loistavia hahmoja :D