25.9.2014

poks poks

Tasan 37 viikkoa kasassa. Päässä on alkanut flippaamaan kunnolla, joko syksystä tai raskaudesta johtuen. Fiilikset ovat usein pohjalukemissa ja olen valmis heittämään avon ja pojan rotkoon tai vaihtoehtoisesti hyppäämään sinne itse. Mikään ei huvita eikä innosta, paitsi syöminen. Yleensä en ole suklaan tai herkkujen suurkuluttaja mutta viimeisen viikon aikana on ollut ihan järjettömiä mielitekoja makeaan. Masentaa ja väsyttää. Odotan vain joka päivän kuluvan ohi mahdollisimman nopeasti. Räyhään, turhaudun ja olen perseestä. Tänään tuli tasapaksuus-pillereitä ikävä. Muita vaivoja kuin nuppipuolella ei juurikaan ole. Onhan olo aika raskas, mutta ei satu mihinkään. Liikkuminen on hankalaa, mutta jos menee omaan tahtiin niin ei ongelmaa. Keskiraskaudesta asti oli ihan järjetön hiekan himo, rouhin pahimpaan himoon kuivaa makaronia. Onneksi löysin oikeaa hiekkaa jota voi vielä syödä! Kävin paikallisessa luontaistuotekaupassa ja mainitsin ohimennen himostani niin sain suosituksen Schindelen mineraalijauheesta. Luksusta! Ravintolisä joka on tehty jauhetusta vulkaanisesta kivestä. En välittänyt onko tuote ravintolisä vai ei, kunhan oli sitä itseään-hiekkaa. No ainakin mineraalipuutokset on korjattu ja hiekanhimoa hillitty. Purkissa pohja paistaa mutta luotan että himo laantuu synnytykseen. Ystäväni muisti minua Patykan silmänympärysvoiteella, oli ajatellut itse satsata siihen mutta hän ehti ensin. Olen aika pihi kosmetiikan ja hoitotuotteiden hankkimisen suhteen jos on kyse yli 20 euron tuotteesta, itselleni. Toista on helpompi muistaa jos on edes vähän hajua siitä mitä toinen haluaa. Sain silmänympärysvoiteen mukana ison läjän näytteitä koska ystäväni on Jolien vakioasiakas :) Itselleni en ole vielä tilannut pihiyden ja ikuisen harkinnan takia mitään, mutta näytteiden perusteella ostoslistalle joutuu ainakin Patykan öljyseerumi. Ihoni on aika kranttu voiteiden suhteen (kutisee helposti) joten olen pitäytynyt pelkässä kookosöljyssä.  Saa nähdä saako synnytys taas naamani räjähtämään mukavaan suun/nenänpieli ja silmänympärysihottumaan. Viimeksi painin ihottuman kanssa lähes vuoden kunnes se hävisi itsestään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei kuka vei verhot?

Sumuverho on poissa, se päänsisäinen. Tai siis tavallaan on. Muuton jälkeen sain energiaa jota odotin pitkään. Ihan omituista. Joko kevät el...