21.11.2024

Oho melkein innostuin

Sain inspiksen johon olis tullut kuviakin. Kumma juttu, ettei luuri ollutkaan yhteistyöhaluinen. Helppo ja nopea juttu muuttui jo liian monta mutkaa omaavaksi hommaksi, joten unohdetaan se. Aamulla olin täynnä energiaa ja suunnitelmia, no se hävisi johonkin n.klo 10.00. Tilalle tuli hiipivä ahdistus ja olo siitä että tuleeko paniikkikohtaus. On sellainen hassu olo. Tiedostan että olen levännyt liian vähän, syönyt liian vähän ja juonut liikaa kahvia.

Olis ihan helppo juttu tiedossa. Hakea Turmion Kätilöiden keikkaliput keskustasta ja sen jälkeen luistimet teroituksesta. Tarttis siivota ja laittaa ruokaa. Aikaraja näille klo 14.00 mennessä. Siinä vaiheessa kun muut ovat jo kotona en tee mieluiten enää mitään. Siivous ei ole pakollinen mutta se on odottavien asioiden jonossa. Kaoottisuus on lamauttavaa ja harhautuminen helppoa. Tästä kun nousen niin pääsen ovesta ulos kahden tunnin kuluttua. Kotoa lähtemiseen liittyy niin monta välivaihetta pukemisineen. Ja kun olen valmis, iskee karsea nälkä ja lähtö siirtyy taas puolella tunnilla.

Tuntuu että on kykyä vain lojua sohvalla ja tuijottaa seinää. Kroppa iskee jarrua kun pitäis toimia. Hei mä laitan sykkeet ylös ja lisään vähän sellasta jännää tunnetta tohon solisluiden alapuolelle ja solar plexukseen, eiks oo ihan hyvä diili. Et sä tänään tee mitään, lojut vaa laiska lotko.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Elämää 2006-2007 (alunperin julkaistu 2021)

"Miks sä aina laitat tollaset juhlavaatteet, kun meet paikkaan X ?" (kaikki kaapista löytyvät vaatteet muuttuivat juhlavaatteiksi ...