Valkotakkisissa

Huhhuh mikä yö. Pikkujätkällä on ollut kuumetta neljä päivää ja viime yönä sitten repesi. Lääkitys epäonnistui ja kuume nousi yöksi. Tuloksena oli parin tunnin pätkissä nukkuva poju joka huusi pilli suorana havahduttuaan unesta. Nukuin istualtaan 01-05 olkkarin sohvalla poika sylissä, se oli ainoa asento jossa sai unta edes pätkittäin. Enkä ole varmaan koskaan elämässäni käynyt niin montaa kertaa lääkärissä kuin nyt. Ensin omilla asioilla, sitten pojan hengityksen pihinän vuoksi ja sitten uudestaan kuumeen ja oletetun korvatulehduksen takia ja samana päivänä kävin ulvomassa hammaslekurilla oikuttelevaa viisuria. Nyt olen hammasta köyhempi-onneksi ja pojalla lääkettä. En ole lääke tai antibioottivastainen koska niillä paranee hyvin ja suht nopeasti. Mutta mihinkään pieneen pipiin ei lääkkeitä syödä. Mulla on tahtonut viisuritulehduksetkin pitkittyä oikein mukavasti kun en ole tehnyt asialle mitään, samoin virtsatietulehduskierre. Silloin kävi kyllä päässä käryämään kun puolen vuoden aikana joutui syömään antibioottikuuria väh. joka toinen kuukausi ja sitten kaavailtiin jo estolääkitystä. No onneksi ei tarvinnut. Levisipä se kerran munuaiseenkin nostaen mehevän kuumeen kun en mennyt lääkäriin. No toivottavasti vuoden lääkärikäynnit olivat tässä, eikä enää tarvitsisi mennä. Jumittaa univajeen vuoksi ihan mukavasti, mutta ei pysty nukkumaan. Puoli päätä on edelleen puuduksissa ja jos nyt nukahtaa olo on kuin hakatulla kun herää. Eikä tarvitse illalla unta houkutella. Tänään voisi olla Game Of Thrones-ilta <3 Tortillaa, sienipastaa, pekonisienirullia ja fetasalaattia omnomnom! Saa vain nähdä miten syöminen luonnistuu turvonneella kalustolla.